Ero sivun ”Hertunjärvi (04.112.1.362)” versioiden välillä
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | Järvi on helmi, jonka soisi jäävän tuleville sukupolville puhtaana. Karu erämaajärvi on alkanut pikkuhiljaa rehevöitymään. Järvi olisi hyvä saada suojelun piiriin. Polttomoottorit voitaisiin kieltää tällä pienellä järvellä kokonaan. Hertunjärvessä on havaittu hieman sinilevää ainakin vuodesta 2019 alkaen. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Nykyinen versio 14. heinäkuuta 2023 kello 08.10
Järvi
Nimi: Hertunjärvi
Järvinumero: 04.112.1.362
Vesistöalue: Ala-Saimaan lähialue (04.112)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 199,86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 15,68 km15 680 m <br />
Korkeustaso: 76,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven perustiedot
Hertunjärvi sijaitsee noin 40 kilometriä Mikkelin keskustasta kaakkoon. Pinta-alaltaan kirkasvetinen Hertunjärvi on 200 hehtaaria ja syvin mitattu kohta on 41 m, (keskisyvyys 7,7 m). Rannat ovat monesta kohtaa kivikkoisia tai kallioisia. Järveä ympäröi pääosin kangasmetsä.
Nykytila ja suojelu
Järvi on helmi, jonka soisi jäävän tuleville sukupolville puhtaana. Karu erämaajärvi on alkanut pikkuhiljaa rehevöitymään. Järvi olisi hyvä saada suojelun piiriin. Polttomoottorit voitaisiin kieltää tällä pienellä järvellä kokonaan. Hertunjärvessä on havaittu hieman sinilevää ainakin vuodesta 2019 alkaen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Hertunjärven ympäristössä on melko paljon vapaa-ajan asuntoja. Rannoilla melko vähän viljelyskäytössä olevaa maata. Kesäasukkaat kunnioittavat luonnon rauhaa. Veneilyssä ihmiset ovat siirtyneet pois polttomoottorikäyttöisistä ja suosivat sähkömoottoreita tai perinteistä soutuvenettä.
Tarut ja tositarinat
Tiettävästi suurin saatu kala Hertunjärvestä on lohi, 10,550kg
Lähteet
Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä