Ero sivun ”Saarijärvi (14.614.1.002)” versioiden välillä
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
− | Järvellä on viralliset uimarannat Matoniemessä, Mansikkaniemessä ja Kolkanlahdella. Lisäksi järvi on ahkerassa muussa virkistyskäytössä, kuten kalastus ja melonta. | + | Järvellä on viralliset uimarannat Matoniemessä, Mansikkaniemessä ja Kolkanlahdella. Lisäksi järvi on ahkerassa muussa virkistyskäytössä, kuten kalastus ja melonta. Järvellä harjoitetaan myös kaupallista kalastusta. |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== |
Nykyinen versio 5. toukokuuta 2021 kello 23.49
Järvi
Nimi: Saarijärvi
Järvinumero: 14.614.1.002
Vesistöalue: Saarijärven - Lumperoisten alue (14.614)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 414,71 ha
Syvyys: 24,6 m
Keskisyvyys: 4,99 m
Tilavuus: 70 589 400 m³0,0706 km³ <br />70 589 400 000 l <br />
Rantaviiva: 53,99 km53 990 m <br />
Korkeustaso: 117,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Saarijärvi (kunta)
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Saarijärvi (14.614.1.002)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Mansikkaniemi)
16. kesäkuu 2015 00:00
Uimavesinäytetulos kesäkuu 2015
Järven erityispiirteet
Saarijärviä on Suomessa 198 kappaletta, mutta tunnetuin niistä on ehkä tämä, koska se on lainannut nimensä sen rannalla sijaitsevalle kunnalle.
Nykytila ja suojelu
Saarijärven vesi on erittäin ruskeaa ja se on rehevöitynyt. pH on 6,5 eli järvi on lievästi hapan.
Saarijärven kaupunki on tehnyt kaupungin lähialueista luontoselvityksen, jonka mukaan aivan järven rannoilla on kaksi merkittävää luontokohdetta, Mannilan männikkö aluellisesti uhanalaisten kasvien, kuten sinivuokon takia ja Matoniemi liito-oravahavainnon takia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
saarijärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä erilaisia siika lajeja. Järven luontaisiin kalalajeihin kuuluvat mm. Hauki, ahven, särki, salakka, lahna ja kiiski. Vieraslajina järveen laskevasta Peukalopurosta löytyy puronieriä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on viralliset uimarannat Matoniemessä, Mansikkaniemessä ja Kolkanlahdella. Lisäksi järvi on ahkerassa muussa virkistyskäytössä, kuten kalastus ja melonta. Järvellä harjoitetaan myös kaupallista kalastusta.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Saarijärven keskustan luontoselvitys (Saarijärven kaupunki)