Ylisjärvi (24.043.1.001)

3 645 040 m³ <br />0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />

9 100 m <br />

Ylisjärvi on melko iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ylisjärvi
Järvinumero: 24.043.1.001
Vesistöalue: Ylisjärven alue (24.043)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Perustiedot

Pinta-ala: 175,19 ha
Syvyys: 4,27 m
Keskisyvyys: 2,08 m
Tilavuus: 3 645 040 m³0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />
Rantaviiva: 9,1 km9 100 m <br />
Korkeustaso: 23,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.

Nykytila ja suojelu

Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Veden laatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista.

Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan.

Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5-0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013

Päivitetty 1.8.2018

• Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022
• 

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 15.8.2024

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.

Järven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.

Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.

Vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.

Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs . Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.