Ero sivun ”Ahvenjärvi (71.122.1.018)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Järvi on luonnon mukainen ja siellä on vain vanha Kuuvan tila. | Järvi on luonnon mukainen ja siellä on vain vanha Kuuvan tila. | ||
Rannat on luonnon tilassa ja siellä on muutama vanha kota paikka. | Rannat on luonnon tilassa ja siellä on muutama vanha kota paikka. | ||
| − | + | Vanhalla Ahvenjärventilalla on toinen rakennus ,jonka osoite on Vuaskutupeluodda 94.Tämä on ollut 15 v omistuksessani. | |
Metsähallitus ja Ahvenjärven tila omistavat järven rannat ja vesioikeuden. | Metsähallitus ja Ahvenjärven tila omistavat järven rannat ja vesioikeuden. | ||
Rannalla Apinavaaran puolella on metson soidin alueita. | Rannalla Apinavaaran puolella on metson soidin alueita. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Järvessä on hyvä siika kanta ,jota on pidetty yllä velvoite istutuksilla. | ||
| + | Luonnontaimenta esiintyy ja myös rautua vähäisessä määrin. | ||
| + | Harjusta saa joskus verkolla ja ahvenia isojakin on runsaasti. | ||
| + | Joitakin haukia on esiintynyt viime vuosina n 1-5 kg.Järvi on karu ja ahvenvitaa esiintyy | ||
| + | |||
| + | Alueella on ollut vanhoja uuttuja rannoilla kotapaikkojen lähellä. | ||
| + | Linnusto sisältää telkän ja uiveloa pesiviä pöntöissä. Lisäksi kalasääski vierailee järvellä samoin kuin kuikat. | ||
| + | Muuten normaali Lapin linnusto kuten Kuukkeli,lapintiainen,hömötiainen,lapinuunilintu,järripeipon,sinirinta,hiiripöllö,riekko,teeri,metso. | ||
| + | Kirjosieppo on pesinyt pöntössä alueella. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Järvellä on kaksi tilaa, joissa rakennuksia. Toinen on vanhaa asuinaluetta Kuuvan kentällä . Siellä oli aikoinaan myös erämaa puhelin ja vanha rakennus.Toisen osoite on vuaskutupeluodda 94.Tämä on Suomen ensimmäinen virallinen inarinsaamelainen tiekyltti. | ||
| + | Asunnoissa on kantovesi. | ||
| + | Vesistöä käytetään pääasiassa kotitarvekalastukseen Nellimiläisten toimesta. | ||
| + | Nykyään sitä ei käytetä uittoihin. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Inarinsaamelaisen Sammeli Kuuvan mukaan he joutuivat sodanaikana evakkoon kotitilallaan ja venäläiset käyttivät sitä tukikohtana.Lisäksi saksalaiset eivät polttaneet hänen kotitaloaan. | ||
| + | Venäläiset miinoittivat läheisen lähteen ,joka purettiin hänen sukulaisen toimesta. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 27. elokuuta 2022 kello 16.23
Järvi
Nimi: Ahvenjärvi
Järvinumero: 71.122.1.018
Vesistöalue: Kutujärven alue (71.122)
Päävesistö: Paatsjoki (71)
Perustiedot
Pinta-ala: 104,46 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,15 km9 150 m <br />
Korkeustaso: 148 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Inari
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Teno-, Näätämö- ja Paatsjoen kansainvälinen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi on melko syvä.Etelä päästä noin 30–40 m ja pohjoisosasta vain noin 5-10 m. Vesi on kirkasta ja hyvänlaatuisia. Järveä on käytetty vara-altaana tukin uitossa ja pohjoispäässä on jäänteitä padonrakennelmista
Nykytila ja suojelu
Järvi on luonnon mukainen ja siellä on vain vanha Kuuvan tila. Rannat on luonnon tilassa ja siellä on muutama vanha kota paikka. Vanhalla Ahvenjärventilalla on toinen rakennus ,jonka osoite on Vuaskutupeluodda 94.Tämä on ollut 15 v omistuksessani. Metsähallitus ja Ahvenjärven tila omistavat järven rannat ja vesioikeuden. Rannalla Apinavaaran puolella on metson soidin alueita.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä on hyvä siika kanta ,jota on pidetty yllä velvoite istutuksilla. Luonnontaimenta esiintyy ja myös rautua vähäisessä määrin. Harjusta saa joskus verkolla ja ahvenia isojakin on runsaasti. Joitakin haukia on esiintynyt viime vuosina n 1-5 kg.Järvi on karu ja ahvenvitaa esiintyy
Alueella on ollut vanhoja uuttuja rannoilla kotapaikkojen lähellä. Linnusto sisältää telkän ja uiveloa pesiviä pöntöissä. Lisäksi kalasääski vierailee järvellä samoin kuin kuikat. Muuten normaali Lapin linnusto kuten Kuukkeli,lapintiainen,hömötiainen,lapinuunilintu,järripeipon,sinirinta,hiiripöllö,riekko,teeri,metso. Kirjosieppo on pesinyt pöntössä alueella.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on kaksi tilaa, joissa rakennuksia. Toinen on vanhaa asuinaluetta Kuuvan kentällä . Siellä oli aikoinaan myös erämaa puhelin ja vanha rakennus.Toisen osoite on vuaskutupeluodda 94.Tämä on Suomen ensimmäinen virallinen inarinsaamelainen tiekyltti. Asunnoissa on kantovesi. Vesistöä käytetään pääasiassa kotitarvekalastukseen Nellimiläisten toimesta. Nykyään sitä ei käytetä uittoihin.
Tarut ja tositarinat
Inarinsaamelaisen Sammeli Kuuvan mukaan he joutuivat sodanaikana evakkoon kotitilallaan ja venäläiset käyttivät sitä tukikohtana.Lisäksi saksalaiset eivät polttaneet hänen kotitaloaan. Venäläiset miinoittivat läheisen lähteen ,joka purettiin hänen sukulaisen toimesta.
