Lokkilampi (04.488.1.007)

201 000 m³ <br />2,01e-4 km³ <br />201 000 000 l <br /> 980 m <br />

Lokkilampi on melko pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Karjalan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Lokkilampi
Järvinumero: 04.488.1.007
Vesistöalue: Kaivospuron valuma-alue (04.488)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 5,55 ha
Syvyys: 8,9 m
Keskisyvyys: 3,62 m
Tilavuus: 201 000 m³2,01e-4 km³ <br />201 000 000 l <br />
Rantaviiva: 0,98 km980 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lieksa
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

21. marraskuu 2024 10:30 25 cm (Lumipeite) Havaintopaikka 1

18. marraskuu 2024 07:17 2 cm (Lumipeite) Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Lokkilampi (04.488.1.007)/­Havaintopaikka 1

24. marraskuu 2021 10:58

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Lokkilampi on suurelta osin suorantainen lampi, jossa on vielä jäljellä ripaus erämaatunnelmaa. Etelärannalla kohoaa Marjonsärkkä-niminen vaara.

Nykytila ja suojelu

Lammen etelä/kaakkoispuolella on yksityistä luonnonsuojelualuetta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kaloista ahven ja hauki, molempia runsaasti. Pesiviä vesilintuja ainakin telkkä ja sinisorsa, aiemmin myös tukkasotka. Lampi toimii kaakkuriparin tärkeänä ravintopaikkana ja ne käyvätkin lammella kesäisin päivittäin, kuikat vierailee vain satunnaisesti. Pohjoisrannan suolla on teerien ikiaikainen soidinpaikka. Suolla pesii mm. valkoviklo, liro, keltavästäräkki, kalalokki, pensastasku (VU) sekä pajusirkku (VU). Myös kurjet, laulujoutsenet ja metsähanhet viihtyvät suolla. Muita mainittavia alueella pesiviä on ainakin hömötiainen (EN), töyhtötiainen (VU), pohjansirkku (NT) ja tikoista käpytikat, harmaapäätikat sekä palokärki.

Lampi toimii lisääntymisalueena kahdelle rauhoitetulle sudenkorentolajille eli lummelampikorennolle ja sirolampikorennolle (molemmat EU:n luontodirektiivin IV-liite) ja suolta on löytynyt perhosista mm. uhanalainen metsäpohjanmittari (VU). Ojittamattomalla osalla suota esiintyy muutenkin runsaasti juuri sudenkorentoja, lajeja on löytynyt jo yhteensä 20.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Yksi mökki jossa asutaan ympärivuotisesti. Käyttövesi nostetaan lammesta.

Tarut ja tositarinat

Lampeen on aikanaan (useita vuosikymmeniä sitten) istutettu lohia.