Ero sivun ”Eräsjärvi (35.722.1.010)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Eräsjärvi sijaitsee Oriveden kaupungin Eräslahden kylän länsipuolella ja se laskee vetensä Jokiojaa pitkin Vähäjärveen ja edelleen [[Längelmävesi (35.721.1.001)|Längelmäveden]] Eräslahteen. Liinalammin ja [[Rummakkojärvi (35.722.1.022)|Rummakon]] vedet laskevat Eräsjärveen. Valuma-alueella sijaitsevan Kolun ja Eräsjärven välillä ei ole selvää ojayhteyttä, mutta Kolun vedet virtaavat Eräsjärven suuntaan. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden pieni, ja veden vaihtuvuus on siksi melko hidasta. Valuma-alue on pääosin metsäinen, mutta järven länsi- ja eteläpuolella on runsaasti peltoa sekä vähäisessä määrin haja-asutusta. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 14,2 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 422 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Eräsjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 1997. | ||
| + | |||
| + | Eräsjärven vesi on perustyypiltään kirkasta, lähes väritöntä ja melko vähähumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on kohtalainen. Veden happamuustaso on normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on peltojen runsauden takia hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuutta ja kloridipitoisuutta voidaan pitää normaalina, eikä pelloilta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia ole todettavissa. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystasoon sen sijaan hajakuormituksella on selvä vaikutus. Rehevyystaso on selvästi luonnontasosta kohonnut fosforipitoisuuden osalta. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet lievästi reheville vesille ominaisina, mutta ovat kohonneet hyvin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Kesäisin fosforipitoisuudet saattavat kohota reheville vesille ominaisiksi etenkin runsaiden valumien aikana. Typpipitoisuudet ovat kohonneet luonnontasosta lievemmin kuin fosforipitoisuudet. | ||
| + | |||
| + | Happitilanteesta on käytettävissä tutkimustuloksia vain alkutalvelta, joten kerrosteisuuskausien lopun tilanteista ei ole tietoa. Alusveteen on muodostunut selvä happivaje jo alkutalvella molempina tutkimusajankohtina. Vuonna 1989 happi oli kulunut lähes loppuun syvimmästä vesikerroksesta, ja happitilannetta voitiin pitää kokonaisuutena tyydyttävänä. Vuonna 1997 happitilanne oli hiukan parempi, sillä pohjan lähellä todettiin happea selvästi yli 1 mg/l. Vuonna 1997 happitilanne oli hyvä. | ||
| + | |||
| + | Eräsjärvi soveltuu virkistyskäyttöön luonnontasosta kohonneesta rehevyystasosta huolimatta vielä hyvin. Vesi on ollut tutkittuina ajankohtina kirkasta ja melko vähähumuksista. Kesäisin vedenlaatu saattaa olla lähempänä tyydyttävää laatuluokkaa. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 14.58
Järvi
Nimi: Eräsjärvi
Järvinumero: 35.722.1.010
Vesistöalue: Koljonselän alue (35.722)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 35,06 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,37 km4 370 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Eräsjärvi sijaitsee Oriveden kaupungin Eräslahden kylän länsipuolella ja se laskee vetensä Jokiojaa pitkin Vähäjärveen ja edelleen Längelmäveden Eräslahteen. Liinalammin ja Rummakon vedet laskevat Eräsjärveen. Valuma-alueella sijaitsevan Kolun ja Eräsjärven välillä ei ole selvää ojayhteyttä, mutta Kolun vedet virtaavat Eräsjärven suuntaan. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden pieni, ja veden vaihtuvuus on siksi melko hidasta. Valuma-alue on pääosin metsäinen, mutta järven länsi- ja eteläpuolella on runsaasti peltoa sekä vähäisessä määrin haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 14,2 m
Veden keskiviipymä: 422 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Eräsjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 1997.
Eräsjärven vesi on perustyypiltään kirkasta, lähes väritöntä ja melko vähähumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on kohtalainen. Veden happamuustaso on normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on peltojen runsauden takia hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuutta ja kloridipitoisuutta voidaan pitää normaalina, eikä pelloilta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia ole todettavissa.
Rehevyystasoon sen sijaan hajakuormituksella on selvä vaikutus. Rehevyystaso on selvästi luonnontasosta kohonnut fosforipitoisuuden osalta. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet lievästi reheville vesille ominaisina, mutta ovat kohonneet hyvin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Kesäisin fosforipitoisuudet saattavat kohota reheville vesille ominaisiksi etenkin runsaiden valumien aikana. Typpipitoisuudet ovat kohonneet luonnontasosta lievemmin kuin fosforipitoisuudet.
Happitilanteesta on käytettävissä tutkimustuloksia vain alkutalvelta, joten kerrosteisuuskausien lopun tilanteista ei ole tietoa. Alusveteen on muodostunut selvä happivaje jo alkutalvella molempina tutkimusajankohtina. Vuonna 1989 happi oli kulunut lähes loppuun syvimmästä vesikerroksesta, ja happitilannetta voitiin pitää kokonaisuutena tyydyttävänä. Vuonna 1997 happitilanne oli hiukan parempi, sillä pohjan lähellä todettiin happea selvästi yli 1 mg/l. Vuonna 1997 happitilanne oli hyvä.
Eräsjärvi soveltuu virkistyskäyttöön luonnontasosta kohonneesta rehevyystasosta huolimatta vielä hyvin. Vesi on ollut tutkittuina ajankohtina kirkasta ja melko vähähumuksista. Kesäisin vedenlaatu saattaa olla lähempänä tyydyttävää laatuluokkaa.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
