Ero sivun ”Hirvijärvi (35.314.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Hirvijärvi sijaitsee [[Vähä Vahantajärvi (35.314.1.008)|Vähä Vahantajärven]] eteläpuolella ja laskee vetensä Vahantajoen kautta [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Vahantalahteen. Hirvijärven lähivaluma-alue on voimakkaasti viljelty ja myös tulo-ojan varrella on laaja peltoalue. Hajakuormituspaine on siten suuri. Järven mataluudesta ja rehevyydestä johtuen järvi on umpeenkasvamassa. Veden viipymä on varsin lyhyt ja siten vedenlaatu saattaa vaihdella sää- ja virtaamaoloista riippuen voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 1,5 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipumä: 28 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Hirvijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1987 ja 1999. | ||
| + | |||
| + | Hirvijärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Valuma-alueen latvaosassa on jonkin verran suota, mikä näkyy voimakkaana humusleimana. Veden happamuustaso on kuitenkin maatalousvaltaisille alueille ominaisesti normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli etenkin talvella 1987 selvästi luonnontasoa korkeampi. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso oli talvella 1987 lievästi reheville vesille ominainen, mutta syksyllä 1999 fosforipitoisuus kohosi rehevien ja erittäin rehevien vesien rajalle (50 µg/l). Järveen kohdistuu siten valuma-alueelta runsaasti ravinnekuormitusta. Myös selvästi luonnontasoa korkeampi sähkönjohtavuus viittaa järveen tulleen kuormitusta. | ||
| + | |||
| + | Hirvijärven happitilanne oli talvella 1987 huono, sillä happi oli täysin loppunut 1 metrin syvyydeltä. Merkittävää sisäistä kuormitusta ei kuitenkaan todettu. Syksyllä 1999 happipitoisuutta ei oltu määritetty, mutta on kuitenkin todennäköistä, ettei avovesikaudella esiinny merkittäviä happitalouden ongelmia järven mataluudesta ja veden nopeasta vaihtuvuudesta johtuen. | ||
| + | |||
| + | Hirvijärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät voimakas humusleima, korkea ravinnetaso sekä talvella 1987 todettu happikato. Runsas vesikasvillisuus heikentää virkistyskäyttöarvoa kesällä. Järvellä lienee kuitenkin merkitystä lintujärvenä. | ||
| + | |||
| + | <small>(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 26. marraskuuta 2015 kello 10.29
Järvi
Nimi: Hirvijärvi
Järvinumero: 35.314.1.003
Vesistöalue: Vahantajoen valuma-alue (35.314)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 23,32 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,65 km2 650 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Hirvijärvi sijaitsee Vähä Vahantajärven eteläpuolella ja laskee vetensä Vahantajoen kautta Näsijärven Vahantalahteen. Hirvijärven lähivaluma-alue on voimakkaasti viljelty ja myös tulo-ojan varrella on laaja peltoalue. Hajakuormituspaine on siten suuri. Järven mataluudesta ja rehevyydestä johtuen järvi on umpeenkasvamassa. Veden viipymä on varsin lyhyt ja siten vedenlaatu saattaa vaihdella sää- ja virtaamaoloista riippuen voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä.
Maksimisyvyys: 1,5 m
Veden keskiviipumä: 28 vrk
(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Hirvijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1987 ja 1999.
Hirvijärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Valuma-alueen latvaosassa on jonkin verran suota, mikä näkyy voimakkaana humusleimana. Veden happamuustaso on kuitenkin maatalousvaltaisille alueille ominaisesti normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli etenkin talvella 1987 selvästi luonnontasoa korkeampi.
Ravinnetaso oli talvella 1987 lievästi reheville vesille ominainen, mutta syksyllä 1999 fosforipitoisuus kohosi rehevien ja erittäin rehevien vesien rajalle (50 µg/l). Järveen kohdistuu siten valuma-alueelta runsaasti ravinnekuormitusta. Myös selvästi luonnontasoa korkeampi sähkönjohtavuus viittaa järveen tulleen kuormitusta.
Hirvijärven happitilanne oli talvella 1987 huono, sillä happi oli täysin loppunut 1 metrin syvyydeltä. Merkittävää sisäistä kuormitusta ei kuitenkaan todettu. Syksyllä 1999 happipitoisuutta ei oltu määritetty, mutta on kuitenkin todennäköistä, ettei avovesikaudella esiinny merkittäviä happitalouden ongelmia järven mataluudesta ja veden nopeasta vaihtuvuudesta johtuen.
Hirvijärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät voimakas humusleima, korkea ravinnetaso sekä talvella 1987 todettu happikato. Runsas vesikasvillisuus heikentää virkistyskäyttöarvoa kesällä. Järvellä lienee kuitenkin merkitystä lintujärvenä.
(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
