Ero sivun ”Iso-Löytäne (35.725.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Iso-Löytäne sijaitsee Oriveden kunnassa noin 20km Oriveden kaupungista kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 8,91km² ja syvyyttä enimmillään 31,4m. Järvi laskee Längelmäveteen Västilänjoen kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 41km², joka koostuu suurimmaksi osaksi metsistä ja soista. Peltoja ja haja-asutusta alueella on vähän. | ||
| + | |||
| + | Järven vesi on erittäin kirkasta ja lähes väritöntä. Humusta on vähän. Veden happamuustaso on normaali eikä happamoitumisen vaaraa ole. Veden sähkönjohtavuuskyky on alhainen. Järvi on ravinnepitoisuuksien mukaan erittäin karu vesistö eikä rehevöitymisestä ole merkkejä. | ||
| + | |||
| + | Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 59 kertaa vuosina 1964-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset. | ||
| + | |||
| + | Mittauksista 49kpl tehtiin Selkäkarien tuntumassa paikalla, jossa on syvyyttä noin 30m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 90% ja alusvedessä 53%. Päällysvedessä hapen määrä on pysynyt tasaisena ja ainoastaan kerran on mitattu 105% kyllästyneisyys. Kertaakaan ei ole mitattu alle 80% kyllästyneisyyttä. Alusvedessä vaihtelu on ollut suurempaa, mutta kuitenkaan alle 20% kyllästyneisyyden ei olla menty kuin kerran. | ||
| + | |||
| + | Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut erittäin alhainen alusvedessäkin. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 6,03µg/l ja alusvedessä 7,66µg/l. Alusvedestä on mitattu yli 10µg/l pitoisuuksia vain neljä kertaa. Suurin pitoisuus, 13µg/l, mitattiin syksyllä 2009. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on erinomaisella tasolla, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l. | ||
| + | |||
| + | Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on myöskin pysynyt hyvin alhaisena. Tulosten mukaan näyttää siltä, että typen pitoisuudet ovat olleet jopa hienoisessa laskussa viime vuosina. Päällysvedessä typpeä on ollut keskimäärin 299µg/l ja alusvedessä 341µg/l. Alhaiset typen pitoisuudet viittaavat siihen, ettei järveen kohdistu merkittävää ulkoista kuormitusta. | ||
| + | |||
| + | Mittauksissa näkösyvyys on ollut eräässä mittauksessa jopa 10m. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 5m. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järveen on istutettu ainakin siikaa ja järvitaimenta. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 25. elokuuta 2014 kello 17.22
Järvi
Nimi: Iso-Löytäne
Järvinumero: 35.725.1.001
Vesistöalue: Västilänjoen valuma-alue (35.725)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 883,86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 44,25 km44 250 m <br />
Korkeustaso: 107,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso-Löytäne sijaitsee Oriveden kunnassa noin 20km Oriveden kaupungista kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 8,91km² ja syvyyttä enimmillään 31,4m. Järvi laskee Längelmäveteen Västilänjoen kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 41km², joka koostuu suurimmaksi osaksi metsistä ja soista. Peltoja ja haja-asutusta alueella on vähän.
Järven vesi on erittäin kirkasta ja lähes väritöntä. Humusta on vähän. Veden happamuustaso on normaali eikä happamoitumisen vaaraa ole. Veden sähkönjohtavuuskyky on alhainen. Järvi on ravinnepitoisuuksien mukaan erittäin karu vesistö eikä rehevöitymisestä ole merkkejä.
Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti.
Nykytila ja suojelu
Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 59 kertaa vuosina 1964-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
Mittauksista 49kpl tehtiin Selkäkarien tuntumassa paikalla, jossa on syvyyttä noin 30m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 90% ja alusvedessä 53%. Päällysvedessä hapen määrä on pysynyt tasaisena ja ainoastaan kerran on mitattu 105% kyllästyneisyys. Kertaakaan ei ole mitattu alle 80% kyllästyneisyyttä. Alusvedessä vaihtelu on ollut suurempaa, mutta kuitenkaan alle 20% kyllästyneisyyden ei olla menty kuin kerran.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut erittäin alhainen alusvedessäkin. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 6,03µg/l ja alusvedessä 7,66µg/l. Alusvedestä on mitattu yli 10µg/l pitoisuuksia vain neljä kertaa. Suurin pitoisuus, 13µg/l, mitattiin syksyllä 2009. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on erinomaisella tasolla, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l.
Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on myöskin pysynyt hyvin alhaisena. Tulosten mukaan näyttää siltä, että typen pitoisuudet ovat olleet jopa hienoisessa laskussa viime vuosina. Päällysvedessä typpeä on ollut keskimäärin 299µg/l ja alusvedessä 341µg/l. Alhaiset typen pitoisuudet viittaavat siihen, ettei järveen kohdistu merkittävää ulkoista kuormitusta.
Mittauksissa näkösyvyys on ollut eräässä mittauksessa jopa 10m. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 5m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu ainakin siikaa ja järvitaimenta.
