Ero sivun ”Iso-Syvä (14.935.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Iso-Syvä sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella ja kuuluu Naarajärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 119 ha ja kokonaissyvyys on 5 metriä. Iso-Syvän länsirannalla on puroja ja etelärannalla pari metsäistä laikkua sekä pohjoisrannalla luhtarantaa. Syvänkankaan niemi on kivikkoinen ja matala. Metsätyypit rannoilla vaihtelevat MT:n ja OMT:n välillä. Lehtomaiset metsät ovat vanhempien metsien yhteydessä. Metsät ovat kauttaaltaan talousmetsiä. Iso-Syvällä on vesiyhteys Naarajärveen Syvänkaivannon kapeikosta ja vesiyhteys Kortelampeen järven etelä päästä. | ||
| + | |||
| + | Tutkimusalueena on ollut 4 m syvänne, joka sijaitsee järven keskikohdilla, länsirannan edustalla. Iso-Syvä on talviaikaan kirkasvetinen ja vesi on väriltään lievästi ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happitilanne järvessä on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | == | + | Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Iso-Syvän 057 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 5.6.2012 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 93-94 %. Lehtivihreä oli hyvä. |
| + | |||
| + | ==Luontokohteita== | ||
| + | |||
| + | Hiekkaranta lienee kapeampi kuin luonnonsuojelulain luonto-tyyppimäärittely edellyttää. Rannassa on tavallisia kasveja kuten hietakastikkaa ja lampaannataa, mutta ei juuri hiekkarannoille tyypillisiä kasvilajeja. Lahnalahden lounaispuolella on laikku sekametsää. Lajistoon kuuluvat: lehtokuusama, korpipaatsama, tuomi ja pihlaja. Peltoniemen lahdessa ja Korkeakankaan rannalla on samantyyppiset rantaluhdat ja soistumat niiden yhteydessä. Rannalla on pieni vesilampare ennen laskua Iso-Syvään. Soistuman lounaisosa on lähes puuton ja suolajisto on monipuolinen. | ||
| − | == | + | ==Lintulajeja== |
| − | + | Lintulajeja ovat: telkkä, kalatiira, luhtahuitti, harmaa- ja naurulokki. Linnustolle otollinen kohde on järven itärannalla. Kohteessa on kivikkoa ja muutamia puita. Vesikasvillisuus on alueella vaatimatonta. | |
| − | + | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006. | |
Versio 4. heinäkuuta 2013 kello 08.47
Järvi
Nimi: Iso-Syvä
Järvinumero: 14.935.1.002
Vesistöalue: Naarajärven valuma-alue (14.935)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 118,7 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,27 km8 270 m <br />
Korkeustaso: 110,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pieksämäki
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso-Syvä sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella ja kuuluu Naarajärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 119 ha ja kokonaissyvyys on 5 metriä. Iso-Syvän länsirannalla on puroja ja etelärannalla pari metsäistä laikkua sekä pohjoisrannalla luhtarantaa. Syvänkankaan niemi on kivikkoinen ja matala. Metsätyypit rannoilla vaihtelevat MT:n ja OMT:n välillä. Lehtomaiset metsät ovat vanhempien metsien yhteydessä. Metsät ovat kauttaaltaan talousmetsiä. Iso-Syvällä on vesiyhteys Naarajärveen Syvänkaivannon kapeikosta ja vesiyhteys Kortelampeen järven etelä päästä.
Tutkimusalueena on ollut 4 m syvänne, joka sijaitsee järven keskikohdilla, länsirannan edustalla. Iso-Syvä on talviaikaan kirkasvetinen ja vesi on väriltään lievästi ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happitilanne järvessä on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Iso-Syvän 057 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 5.6.2012 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 93-94 %. Lehtivihreä oli hyvä.
Luontokohteita
Hiekkaranta lienee kapeampi kuin luonnonsuojelulain luonto-tyyppimäärittely edellyttää. Rannassa on tavallisia kasveja kuten hietakastikkaa ja lampaannataa, mutta ei juuri hiekkarannoille tyypillisiä kasvilajeja. Lahnalahden lounaispuolella on laikku sekametsää. Lajistoon kuuluvat: lehtokuusama, korpipaatsama, tuomi ja pihlaja. Peltoniemen lahdessa ja Korkeakankaan rannalla on samantyyppiset rantaluhdat ja soistumat niiden yhteydessä. Rannalla on pieni vesilampare ennen laskua Iso-Syvään. Soistuman lounaisosa on lähes puuton ja suolajisto on monipuolinen.
Lintulajeja
Lintulajeja ovat: telkkä, kalatiira, luhtahuitti, harmaa- ja naurulokki. Linnustolle otollinen kohde on järven itärannalla. Kohteessa on kivikkoa ja muutamia puita. Vesikasvillisuus on alueella vaatimatonta.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.
