Ero sivun ”Kataloistenjärvi (35.793.1.008)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kataloistenjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 7km lounaan suuntaan Lammin taajamasta. Järven pinta-ala on 1,07km², josta kolmen saaren pinta-alat ovat 2ha. Järven suurin syvyys on vain 1,85m. Järven valuma-alue koostuu mm. ojitetuista suoalueista ja pienestä Hauki-Heikin järvestä. Suurimman osan valuma-alueesta haukkaavat metsät (55%), mutta järven eteläpuolella olevat peltomaat vaikuttavat järveen voimakkaasti (osuus 25%). Valuma-alue on kooltaan 106,8km². Keskimääräinen viipymä järvessä on noin 6kk. | ||
| + | |||
| + | Tyypiltään järvi on matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi on melko rehevä ja sen vesi on sameaa, johtuen valuma-alueen valumista, runsaasta kasviplanktonin tuotannosta ja voimakkaasta pohjasedimentin sekoittumisesta. Mataluuden ja voimakkaan sekoittumisen seurauksena järvessä ei esiinny lämpötilojen osalta kerrostuneisuutta. Tämän ansiosta järven happitilanne on pysynyt hyvänä, vaikka hapenkulutus on voimakasta. | ||
| + | |||
| + | Järvellä on tehty vesistötutkimuksia kaikkiaan yli 40 kertaa 1970-luvulta lähtien, joista kuitenkin vain yksi on tehty 2000-luvulla. Veden pH on pysynyt mittauksien aikana lähes neutraalina, mutta humuspitoisuus on vaihdellut voimakkaasti. Tähän on voinut vaikuttaa tehdyt ojitukset ja sateet. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järven rehevyyden ansiosta järvellä on runsas ja monipuolinen vesikasvi- ja vesilintulajisto. Eräässä tutkimuksessa järvi luokiteltiin osmankäämi-sarpiotyyppiin. Järvellä kasvaa hyvin laajoja upos- ja kelluslehtikasvustoja. Runsaimmin esiintyy vesiruttoa. Hämäläiseen maisemaan erikoisin vesikasvi lienee konnanulpukka. Muita lajeja ovat mm. pikkulimaska, järvikaisla, järvikorte ja pikkuvita. Kaiken kaikkiaan vesikasvillisuus peittää lähes kokonaan järven. | ||
| + | |||
| + | Järvellä toteutettiin kalastokartoitus kesällä 1999. Särkikaloja saatiin eniten (75% saaliis määrästä) ja runsaimmat lajit olivat särki, suutari ja ahven. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järvi on virkistysarvoltaan luokiteltu hyväksi. Toisaalta kalavetenä järvi on vain tyydyttävä ja raakaveden ottoon järvi soveltuu huonosti. Varsinkin kesän loppupuolella sinilevää todettiin tutkimuksissa olleen huomattavan paljon. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 23. kesäkuuta 2014 kello 14.57
Järvi
Nimi: Kataloistenjärvi
Järvinumero: 35.793.1.008
Vesistöalue: Teuronjärvenojan valuma-alue (35.793)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 106,77 ha
Syvyys: 1,85 m
Keskisyvyys: 1,16 m
Tilavuus: 1 235 510 m³0,00124 km³ <br />1 235 510 000 l <br />
Rantaviiva: 6,64 km6 640 m <br />
Korkeustaso: 127,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kataloistenjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 7km lounaan suuntaan Lammin taajamasta. Järven pinta-ala on 1,07km², josta kolmen saaren pinta-alat ovat 2ha. Järven suurin syvyys on vain 1,85m. Järven valuma-alue koostuu mm. ojitetuista suoalueista ja pienestä Hauki-Heikin järvestä. Suurimman osan valuma-alueesta haukkaavat metsät (55%), mutta järven eteläpuolella olevat peltomaat vaikuttavat järveen voimakkaasti (osuus 25%). Valuma-alue on kooltaan 106,8km². Keskimääräinen viipymä järvessä on noin 6kk.
Tyypiltään järvi on matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä.
Nykytila ja suojelu
Järvi on melko rehevä ja sen vesi on sameaa, johtuen valuma-alueen valumista, runsaasta kasviplanktonin tuotannosta ja voimakkaasta pohjasedimentin sekoittumisesta. Mataluuden ja voimakkaan sekoittumisen seurauksena järvessä ei esiinny lämpötilojen osalta kerrostuneisuutta. Tämän ansiosta järven happitilanne on pysynyt hyvänä, vaikka hapenkulutus on voimakasta.
Järvellä on tehty vesistötutkimuksia kaikkiaan yli 40 kertaa 1970-luvulta lähtien, joista kuitenkin vain yksi on tehty 2000-luvulla. Veden pH on pysynyt mittauksien aikana lähes neutraalina, mutta humuspitoisuus on vaihdellut voimakkaasti. Tähän on voinut vaikuttaa tehdyt ojitukset ja sateet.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven rehevyyden ansiosta järvellä on runsas ja monipuolinen vesikasvi- ja vesilintulajisto. Eräässä tutkimuksessa järvi luokiteltiin osmankäämi-sarpiotyyppiin. Järvellä kasvaa hyvin laajoja upos- ja kelluslehtikasvustoja. Runsaimmin esiintyy vesiruttoa. Hämäläiseen maisemaan erikoisin vesikasvi lienee konnanulpukka. Muita lajeja ovat mm. pikkulimaska, järvikaisla, järvikorte ja pikkuvita. Kaiken kaikkiaan vesikasvillisuus peittää lähes kokonaan järven.
Järvellä toteutettiin kalastokartoitus kesällä 1999. Särkikaloja saatiin eniten (75% saaliis määrästä) ja runsaimmat lajit olivat särki, suutari ja ahven.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi on virkistysarvoltaan luokiteltu hyväksi. Toisaalta kalavetenä järvi on vain tyydyttävä ja raakaveden ottoon järvi soveltuu huonosti. Varsinkin kesän loppupuolella sinilevää todettiin tutkimuksissa olleen huomattavan paljon.
