Ero sivun ”Kiimajärvi (35.125.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kiimajärvi sijaitsee Sastamalan kaupungin luoteispuolella lähellä Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien rajaa. Järvellä on pinta-alaa 1,46km² ja syvyyttä noin 10m. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä 12 kertaa aikavälillä 1974-2013. Tuloksia tietokannasta löytyy kuudesta näytteenotosta. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. | ||
| + | |||
| + | 1980- ja 1990-lukujen mittauksissa järven tila vaikutti hyvältä tulosten perusteella, mutta 2000-luvulle tultaessa on nähtävissä jonkin asteista veden laadun heikkenemistä. Hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 83% ja pysynyt vuoden 2006 mittausta (57%) lukuunottamatta hyvänä. Kuuden metrin syvyydessä hapen määrä romahti vuoden 2002 syksyn mittauksessa, jolloin kyllästysaste oli 0%. Vuonna 2006 happea oli samassa syvyydessä 8%. Keskimäärin hapen kyllästysaste oli 6m syvyydessä 38% ja 45%, mikäli em. 0% tulosta ei huomioida. | ||
| + | |||
| + | Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 30µg/l. Alusvedessä nähtiin korkea poikkeama silloin, kun hapen kyllästysaste oli 0%. Tällöin fosforia pääsi liukenemaan pohjasedimentistä veteen ja pitoisuus nousi 77µg/l:ssa, kun se keskimäärin on ollut 33µg/l. | ||
| + | |||
| + | Kokonaistyppipitoisuus vaihteli jonkin verran koko vesimassassa. Päällysveden typpi pitoisuus oli keskimäärin 937µg/l ja vaihteluväli oli 600-1200µg/l. Alusvedessä vaihteluväli oli 590-1300µg/l ja keskiarvo 983µg/l. Alhaisimmat typen pitoisuudet mitattiin silloin, kun alusvedessä esiintyi happivajetta. | ||
| + | |||
| + | Näkösyvyys on vaihdellut 1,2-2m välillä keskiarvon ollessa 1,55m. | ||
| + | |||
| + | Kiimajärvi on vesilailla ja ympäristönsuojelulailla suojeltu Natura-2000 alue. Järvestä 95% kuuluu luontodirektiivin mukaiseen "''Magnopotamion'' tai ''Hyrdocharition''-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet" ja 5% on vaihettumissuota tai rantasuota. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järvessä on kalastajien mukaan hyvä haukikanta. | ||
| + | |||
| + | Järven kaakkoispää on merkittävä lintuvesialue. Järvellä on tavattu lintudirektiivin liitteen I lintuja, kuten mm. kaakkuri, kalatiira ja luhtahuitti. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Vuoden 2011 uimavesiprofiilissa on mainittu uimaveden laadun olevan erinomainen. Rannalla ei ole säännöllistä uimavalvontaa. | ||
| + | |||
| + | Uimarannan sijainti: Pohjanmaantie 981, 38300 Sastamala | ||
| + | |||
| + | Uimarannan varustelutaso: pelastusvene, pelastusrengas, rantasauna, WC, pukukoppi, grilli. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | [http://www.sotesi.fi/sotesi/liitetiedostot/editori_materiaali//11627.pdf Vuoden 2011 uimavesiprofiili] | ||
| + | |||
| + | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kiimajarvi(6124) Kiimajärven Natura-2000 alue (ymparisto.fi)] | ||
Versio 3. elokuuta 2014 kello 12.02
Järvi
Nimi: Kiimajärvi
Järvinumero: 35.125.1.001
Vesistöalue: Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 145,65 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 12,72 km12 720 m <br />
Korkeustaso: 68 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Sastamala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kiimajärvi sijaitsee Sastamalan kaupungin luoteispuolella lähellä Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien rajaa. Järvellä on pinta-alaa 1,46km² ja syvyyttä noin 10m.
Nykytila ja suojelu
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä 12 kertaa aikavälillä 1974-2013. Tuloksia tietokannasta löytyy kuudesta näytteenotosta. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
1980- ja 1990-lukujen mittauksissa järven tila vaikutti hyvältä tulosten perusteella, mutta 2000-luvulle tultaessa on nähtävissä jonkin asteista veden laadun heikkenemistä. Hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 83% ja pysynyt vuoden 2006 mittausta (57%) lukuunottamatta hyvänä. Kuuden metrin syvyydessä hapen määrä romahti vuoden 2002 syksyn mittauksessa, jolloin kyllästysaste oli 0%. Vuonna 2006 happea oli samassa syvyydessä 8%. Keskimäärin hapen kyllästysaste oli 6m syvyydessä 38% ja 45%, mikäli em. 0% tulosta ei huomioida.
Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 30µg/l. Alusvedessä nähtiin korkea poikkeama silloin, kun hapen kyllästysaste oli 0%. Tällöin fosforia pääsi liukenemaan pohjasedimentistä veteen ja pitoisuus nousi 77µg/l:ssa, kun se keskimäärin on ollut 33µg/l.
Kokonaistyppipitoisuus vaihteli jonkin verran koko vesimassassa. Päällysveden typpi pitoisuus oli keskimäärin 937µg/l ja vaihteluväli oli 600-1200µg/l. Alusvedessä vaihteluväli oli 590-1300µg/l ja keskiarvo 983µg/l. Alhaisimmat typen pitoisuudet mitattiin silloin, kun alusvedessä esiintyi happivajetta.
Näkösyvyys on vaihdellut 1,2-2m välillä keskiarvon ollessa 1,55m.
Kiimajärvi on vesilailla ja ympäristönsuojelulailla suojeltu Natura-2000 alue. Järvestä 95% kuuluu luontodirektiivin mukaiseen "Magnopotamion tai Hyrdocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet" ja 5% on vaihettumissuota tai rantasuota.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä on kalastajien mukaan hyvä haukikanta.
Järven kaakkoispää on merkittävä lintuvesialue. Järvellä on tavattu lintudirektiivin liitteen I lintuja, kuten mm. kaakkuri, kalatiira ja luhtahuitti.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vuoden 2011 uimavesiprofiilissa on mainittu uimaveden laadun olevan erinomainen. Rannalla ei ole säännöllistä uimavalvontaa.
Uimarannan sijainti: Pohjanmaantie 981, 38300 Sastamala
Uimarannan varustelutaso: pelastusvene, pelastusrengas, rantasauna, WC, pukukoppi, grilli.
