Ero sivun ”Kirrinen (35.772.1.009)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Kirrinen sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla noin 2,5km Hauhon taajamasta kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 33,8ha ja syvyyttä 4,4m. Järvi laskee Kaivanto-ojan kautta Vuorenselkään ja lopulta Hauhonselkään. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta:ssa on tuloksia kaikkiaan 129 näytteenotosta järvellä. Ensimmäisen kerran näytteitä on otettu vuonna 1980 ja viimeisimmän kerran vuonna 2008. Näytteitä on otettu useita vuosittain ja näytteenottajina ovat toimineet Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Uudenmaan ELY-keskus, K-ryhmän koetila sekä toimija, jonka tietoja ei ole ilmoitettu. | ||
+ | |||
+ | Järven veden laadussa on tapahtunut huomattavia muutoksia mittausaikana. Tuloksista on nähtävissä, että happipitoisuus on vaihdellut päällysvedessä 123% yläkyllästyneisyydestä alle 20% happivajeeseen. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut pääosin alle 20% ja muutamana vuonna on esiintynyt happikatoja. Viimeisimmissä mittauksissa päällysveden hapen kyllästysaste oli 54% ja alusveden 33%. Keskiarvo alusveden happitilanteesta on 19%. | ||
+ | |||
+ | Veden kokonaisfosforipitoisuus on myöskin vaihdellut huomattavasti. Alimmillaan pitoisuus on ollut päällysvedessä noin 10µg/l tasolla ja korkeimmillaan yli 80µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut alimmillaan noin 30µg/l ja enimmillään jopa 450µg/l. Viimeisimmissä mittauksissa pitoisuus oli alusvedessä 24µg/l, jonka perusteella järven veden laatu olisi hyvän tasolla. On kuitenkin muistettava suuret vaihtelut ja esimerkiksi vuonna 2003 pitoisuus oli alusvedessä 240µg/l, jonka perusteella sisäinen kuormitus on erittäin voimakasta ja veden laatu huono. Keskiarvo alusveden fosforipitoisuudesta on 76µg/l, joka on välttävän tasolla pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. | ||
+ | |||
+ | Kokonaistyppipitoisuus on ollut pääosin 500-800µg/l tasolla, jonkin korkeimmat pitoisuudet ovat olleet jopa 3500µg/l päällysvedessä. Alusvedessä korkeimmat pitoisuudet ovat olleet n. 2400µg/l. Viimeisimmät tulokset ovat: pitoisuus päällysvedessä 1840µg/l ja alusvedessä 2370µg/l. Sekä päällysveden että alusveden typpipitoisuuksien keskiarvo on 931µg/l. | ||
+ | |||
+ | Näkösyvyys on vaihdellut 0,7m ja 3m välillä. Tulosten keskiarvo on noin 1,6m. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | |||
+ | Järven länsirannalla on Hahkialan Kartano. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Nykyinen versio 23. heinäkuuta 2014 kello 10.45
Järvi
Nimi: Kirrinen
Järvinumero: 35.772.1.009
Vesistöalue: Hauhonselän alue (35.772)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 33,87 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,22 km3 220 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kirrinen sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla noin 2,5km Hauhon taajamasta kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 33,8ha ja syvyyttä 4,4m. Järvi laskee Kaivanto-ojan kautta Vuorenselkään ja lopulta Hauhonselkään.
Nykytila ja suojelu
Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta:ssa on tuloksia kaikkiaan 129 näytteenotosta järvellä. Ensimmäisen kerran näytteitä on otettu vuonna 1980 ja viimeisimmän kerran vuonna 2008. Näytteitä on otettu useita vuosittain ja näytteenottajina ovat toimineet Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Uudenmaan ELY-keskus, K-ryhmän koetila sekä toimija, jonka tietoja ei ole ilmoitettu.
Järven veden laadussa on tapahtunut huomattavia muutoksia mittausaikana. Tuloksista on nähtävissä, että happipitoisuus on vaihdellut päällysvedessä 123% yläkyllästyneisyydestä alle 20% happivajeeseen. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut pääosin alle 20% ja muutamana vuonna on esiintynyt happikatoja. Viimeisimmissä mittauksissa päällysveden hapen kyllästysaste oli 54% ja alusveden 33%. Keskiarvo alusveden happitilanteesta on 19%.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on myöskin vaihdellut huomattavasti. Alimmillaan pitoisuus on ollut päällysvedessä noin 10µg/l tasolla ja korkeimmillaan yli 80µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut alimmillaan noin 30µg/l ja enimmillään jopa 450µg/l. Viimeisimmissä mittauksissa pitoisuus oli alusvedessä 24µg/l, jonka perusteella järven veden laatu olisi hyvän tasolla. On kuitenkin muistettava suuret vaihtelut ja esimerkiksi vuonna 2003 pitoisuus oli alusvedessä 240µg/l, jonka perusteella sisäinen kuormitus on erittäin voimakasta ja veden laatu huono. Keskiarvo alusveden fosforipitoisuudesta on 76µg/l, joka on välttävän tasolla pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.
Kokonaistyppipitoisuus on ollut pääosin 500-800µg/l tasolla, jonkin korkeimmat pitoisuudet ovat olleet jopa 3500µg/l päällysvedessä. Alusvedessä korkeimmat pitoisuudet ovat olleet n. 2400µg/l. Viimeisimmät tulokset ovat: pitoisuus päällysvedessä 1840µg/l ja alusvedessä 2370µg/l. Sekä päällysveden että alusveden typpipitoisuuksien keskiarvo on 931µg/l.
Näkösyvyys on vaihdellut 0,7m ja 3m välillä. Tulosten keskiarvo on noin 1,6m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven länsirannalla on Hahkialan Kartano.