Ero sivun ”Kolima (14.472.1.001)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Järvi sijaitsee Pihtiputaalla Keski-Suomen maakunnassa. Järven pinta-ala on 101km² ja suurin syvyys 66m, joka löytyy järven eteläosasta Houninniemen läheltä.. Keskisyvyys on noin 8,6m. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön ja on sen latvajärvistä suurin. Järveen laskee luoteesta Alvajärvi ja Kolimasta vesi laskee etelään Keiteleeseen. | ||
+ | |||
+ | Järvellä on saaria kaikkiaan 185, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 5,3km². Järven rannat ovat paikoittain kivikkoisia, mutta myös hiekkarantoja löytyy. Järven länsiosassa on happamia syväkiviä, kun taas itä- ja pohjoisosissa on liuskemuodostumia. Lisäksi järveltä löytyy särkkämuodostumia. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Järven vesi on runsashumuksista ja ruskeanväristä. Järvi on hieman rehevä ja happamuustaso on normaali. Rehevöityminen on painottunut järven pohjoisosaan Pihtiputaan taajaman alueelle. Muuten järven rannat ovat lähes luonnontilaisia. | ||
+ | |||
+ | Järven pohjoisosassa aivan Jyväskyläntien vieressä oleva Putikonlahti on vesikasvillisuuden ja vesilintujen osalta suojeltua alue. Muuten järven vesialueet on suojeltu vesilailla ja rannat ja muut maa-alueet luonnonsuojelulailla. Puolet järven pinta-alasta on lisäksi luokiteltu Natura-2000 alueeksi. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Järvellä tavattavia lintulajeja ovat mm. lintudirektiivin I-liitteen kuikka, kaakkuri, selkälokki, nuoli- ja tuulihaukka. | ||
+ | |||
+ | Rannoilla ei esiinny paljoa kasvillisuutta, johtuen niiden kivikkoisuudesta. | ||
+ | |||
+ | Järveen on istutettu kuhaa, järvilohta ja -taimenta, nieriää, planktonsiikaa ja muikkua. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 26. toukokuuta 2014 kello 15.27
Järvi
Nimi: Kolima
Järvinumero: 14.472.1.001
Vesistöalue: Koliman lähialue (14.472)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 10 108,3 ha
Syvyys: 66,31 m
Keskisyvyys: 8,61 m
Tilavuus: 870 874 000 m³0,871 km³ <br />870 874 000 000 l <br />
Rantaviiva: 257,21 km257 210 m <br />
Korkeustaso: 111,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Viitasaari, Pihtipudas
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kolima (14.472.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta
16. heinäkuu 2018 11:36
Laboratorion tutkimustulos uimarantavesinäytteestä
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Pihtiputaalla Keski-Suomen maakunnassa. Järven pinta-ala on 101km² ja suurin syvyys 66m, joka löytyy järven eteläosasta Houninniemen läheltä.. Keskisyvyys on noin 8,6m. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön ja on sen latvajärvistä suurin. Järveen laskee luoteesta Alvajärvi ja Kolimasta vesi laskee etelään Keiteleeseen.
Järvellä on saaria kaikkiaan 185, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 5,3km². Järven rannat ovat paikoittain kivikkoisia, mutta myös hiekkarantoja löytyy. Järven länsiosassa on happamia syväkiviä, kun taas itä- ja pohjoisosissa on liuskemuodostumia. Lisäksi järveltä löytyy särkkämuodostumia.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on runsashumuksista ja ruskeanväristä. Järvi on hieman rehevä ja happamuustaso on normaali. Rehevöityminen on painottunut järven pohjoisosaan Pihtiputaan taajaman alueelle. Muuten järven rannat ovat lähes luonnontilaisia.
Järven pohjoisosassa aivan Jyväskyläntien vieressä oleva Putikonlahti on vesikasvillisuuden ja vesilintujen osalta suojeltua alue. Muuten järven vesialueet on suojeltu vesilailla ja rannat ja muut maa-alueet luonnonsuojelulailla. Puolet järven pinta-alasta on lisäksi luokiteltu Natura-2000 alueeksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä tavattavia lintulajeja ovat mm. lintudirektiivin I-liitteen kuikka, kaakkuri, selkälokki, nuoli- ja tuulihaukka.
Rannoilla ei esiinny paljoa kasvillisuutta, johtuen niiden kivikkoisuudesta.
Järveen on istutettu kuhaa, järvilohta ja -taimenta, nieriää, planktonsiikaa ja muikkua.