Ero sivun ”Mälitynjärvi (35.593.1.007)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Mälitynjärvi sijaitsee Karhen kylän kaakkoispuolella ja laskee vetensä [[Karhejärvi (35.593.1.001)|Karhejärven]] Pahaniemenselkään. Mälitynjärveen laskevat [[Koikeroinen (35.593.1.008)|Koikeroisen]], [[Hangasjärvi (35.593.1.011)|Hangasjärven]], Ahvenlammin ja [[Laihalammi (35.593.1.009)|Laihalammin]] vedet. Valuma-alue on pääosin karua metsämaastoa ja suota. Mälitynjärven pohjoispuolella sekä Hangasjärven ja Ahvenlammen suunnilta Koikeroiseen laskevien ojien varrella sijaitsee jonkin verran peltoa ja haja-asutusta. Myös Mälitynjärven ja Koikeroisen rannoilla sijaitsee melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. Valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsee laajahkoja suoalueita. | ||
+ | |||
+ | Maksimisyvyys: 8,2 m | ||
+ | |||
+ | Veden keskiviipymä: 80 vrk | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Mälitynjärven vedenlaatua on tutkittu kesällä vuonna 2004. | ||
+ | |||
+ | Mälitynjärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Runsashumuksisuudesta huolimatta veden happamuustaso oli kesällä 2004 normaalilla tasolla. Talvella veden happamuustaso on kuitenkin tavallisesti hiukan alhaisempi kuin kesällä. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivedelle normaali. | ||
+ | |||
+ | Mälitynjärven pintaveden fosforipitoisuus oli kesällä 2004 26 µg/l ja typpipitoisuus 580 µg/l. Typpipitoisuus oli luonnontilaisten järvivesien tasolla. Sen sijaan fosforipitoisuus oli selvästi luonnontasoa suurempi. Fosforipitoisuus indikoi lievää rehevyyttä, mutta pitoisuus oli hyvin lähellä rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuus oli jopa erittäin reheville vesille ominainen. | ||
+ | |||
+ | Happitilannetta voitiin pitää kokonaisuutena vielä tyydyttävänä, mutta tilanne oli heikentynyt hyvin lähelle välttävää luokkaa. Pintavedessä happipitoisuus oli hyvä, mutta alusvesi oli muodostunut hapettomaksi. Sisäinen ravinnekuormitus jäi fosforin osalta melko vähäiseksi, mutta typpipitoisuus oli kohonnut kaksinkertaiseksi pintaveteen nähden sisäisen kuormituksen takia. | ||
+ | |||
+ | Mälitynjärvi soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaadun heikentävät hyvästä laatuluokasta vahva humusleima, luonnontasoa suurempi rehevyystaso sekä todettu melko voimakas happitalouden häiriö. | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 09.33
Järvi
Nimi: Mälitynjärvi
Järvinumero: 35.593.1.007
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 24,88 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,7 km3 700 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Mälitynjärvi sijaitsee Karhen kylän kaakkoispuolella ja laskee vetensä Karhejärven Pahaniemenselkään. Mälitynjärveen laskevat Koikeroisen, Hangasjärven, Ahvenlammin ja Laihalammin vedet. Valuma-alue on pääosin karua metsämaastoa ja suota. Mälitynjärven pohjoispuolella sekä Hangasjärven ja Ahvenlammen suunnilta Koikeroiseen laskevien ojien varrella sijaitsee jonkin verran peltoa ja haja-asutusta. Myös Mälitynjärven ja Koikeroisen rannoilla sijaitsee melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. Valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsee laajahkoja suoalueita.
Maksimisyvyys: 8,2 m
Veden keskiviipymä: 80 vrk
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Mälitynjärven vedenlaatua on tutkittu kesällä vuonna 2004.
Mälitynjärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Runsashumuksisuudesta huolimatta veden happamuustaso oli kesällä 2004 normaalilla tasolla. Talvella veden happamuustaso on kuitenkin tavallisesti hiukan alhaisempi kuin kesällä. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivedelle normaali.
Mälitynjärven pintaveden fosforipitoisuus oli kesällä 2004 26 µg/l ja typpipitoisuus 580 µg/l. Typpipitoisuus oli luonnontilaisten järvivesien tasolla. Sen sijaan fosforipitoisuus oli selvästi luonnontasoa suurempi. Fosforipitoisuus indikoi lievää rehevyyttä, mutta pitoisuus oli hyvin lähellä rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuus oli jopa erittäin reheville vesille ominainen.
Happitilannetta voitiin pitää kokonaisuutena vielä tyydyttävänä, mutta tilanne oli heikentynyt hyvin lähelle välttävää luokkaa. Pintavedessä happipitoisuus oli hyvä, mutta alusvesi oli muodostunut hapettomaksi. Sisäinen ravinnekuormitus jäi fosforin osalta melko vähäiseksi, mutta typpipitoisuus oli kohonnut kaksinkertaiseksi pintaveteen nähden sisäisen kuormituksen takia.
Mälitynjärvi soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaadun heikentävät hyvästä laatuluokasta vahva humusleima, luonnontasoa suurempi rehevyystaso sekä todettu melko voimakas happitalouden häiriö.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007