Naarajärvi (14.935.1.001)

13 616 800 m³ <br />0,0136 km³ <br />13 616 800 000 l <br />

28 870 m <br />

Naarajärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Naarajärvi
Järvinumero: 14.935.1.001
Vesistöalue: Naarajärven valuma-alue (14.935)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 448,99 ha
Syvyys: 9,83 m
Keskisyvyys: 3,03 m
Tilavuus: 13 616 800 m³0,0136 km³ <br />13 616 800 000 l <br />
Rantaviiva: 28,87 km28 870 m <br />
Korkeustaso: 110,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Pieksämäki
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Naarajärvi sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella ja kuuluu Naarajärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 441 ha ja kokonaissyvyys on 7,5 metriä. Tutkimusalueena on ollut 8 m:n syvänne, mikä sijaitsee vesialueella Kanisaaresta ja Kulisaaresta lounaaseen.

Naarajärven pohjoisilla rannoilla on rakennettua ympäristöä järven puoliväliin saakka. Muutamat kookkaat saaret, pienet lintuluodot ja kaksi isoa niemeä rikkovat eteläisen rantaviivan maisemallisesti mielenkiintoiseksi sokkeloksi. Maatiloja on Peltoniemessä, Kivisalmessa ja Telataipaleessa. Rantametsissä ei ole juuri ojitusta. Purojen vedet ovat metsäojitusten vuoksi humuspitoisia. Tiestö on ranta-alueilla kattava. Tärkeimmät luontokohteet ovat pieniä luotoja ja saaria sekä niemenkärkiä kivikkorantoineen.

Naarajärvi on pintakerroksiltaan talviaikaan kirkasvetistä ja veden väri on ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien hyvä/ tyydyttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Naarajärvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja useasta eri kohteesta. Naarajärven 055 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 30.9.2010 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Hapen kyllästysaste oli erinomainen ja hyvä. Kokonaisfosfori ja väriluku olivat hyvät. Happamuus eli pH oli 6,95. Myös näytteenottopisteessä 327 on otettu laajoja vedenlaatu näytteitä.

Luontokohteet ja lajistoa

Naarajärven ympäristön lajistoa: mesiangervo, metsäorvokki, kurjenjalka, järvikorte, järviruoko, järvikaisla, metsämaitikka, oravanmarja, lillukka, nuokkuhelmikkä, kaarlenvaltikka, mesiangervo, riidenlieko, kurjenjalka, sara (pullosara), metsäkastikka, suokorte, variksenmarja, metsäimarre, korpi-imarre, vanamo, kallioimarre, rantakukka, suokukka, ojakellukka, rönsyleinikki, metsäkorte, rentukka, ahomansikka, suomuurain, suoputki, lehtovirmajuuri ja karhunputki.

Varvikkoisella MT ja OMT-tyypin alueella on sananjalka, heiniä, saniaisia, mustikka ja puolukka. MT-tyypin metsän lajit: kanerva, käenkaali, metsälauha, metsätähti, metsäalvejuuri, hiirenporras, korpikastikka, isotalvikki, nuokkutalvikki ja pikkutalvikki.

Kalliojyrkänteellä kasvaa runsas kallionaluslajisto: sammaleita, lehtipuustoa ja kookkaita kuusia. Kalliossa kasvavat mm. palleroporon-, hirven- ja harmaaporonjäkälät, kalliopalmikko-, metsälehvä- ja seinäsammaleet.

Puulajeja: mänty, pajuja, pensaita, haapoja, kuusi, koivu, pihlaja, kataja, tuomi, lehtokuusama, harmaa- ja tervaleppä.

Naarajärven lintulajeja ovat: rantasipi, kalatiira, harmaalokki, laulujoutsen, nokikana, käpytikka ja kuukkeli.

Saaret ja nähtävyydet

Metsäisen Metosniemen eteläpuolella on useita ympäristöltään ja maisemiltaan näyttäviä saaria: Koppelisaari, Selkäsaari, Kanisaari, Rantosaari (pohj.), Viinikansaari ja Kulisaari. Syvänkaivannon kapeikossa on maisemallisesti hienoja näkymiä. Yhteys Iso-Syvään on maisemaltaan hieno. Rannoilta näkyy koilliseen ja Pieni-Syvän alueelle sekä Pekanniemeen. Alue on myös vastarannalta Murtoniemestä katsottuna näyttävä.

Syvänjärvenkankaan pohjoisosassa on puuton suo. Kankaan reunassa on kivirykelmiä ja suppia. Kohde on ilmeisesti metsälain mukainen puuton suo. Sillä on myös geologista arvoa kivikkoisuuden vuoksi.

Itälahden alueella on kaksi puroa. Alue on sekametsää ja sillä on havaittu liito-oravan jätöksiä. Itälahden perukassa on metsäistä ympäristöä lähteikön ja puron ympärillä. Alueella on tehty aikoinaan ojituksia. Myllypuron varrella on vanhan myllyn jäänteet. Kohteena alue on mahdollisesti metsälain tarkoittama puro. Alueen poikki kulkee leveä polku rannan suuntaisesti. Puron edustalla Itälahdessa on nimetön saari.

Murtosopen ympäristön metsät ovat näyttäviä. Rantosaaren (etel.) eteläosa on säilyttämisen arvoinen luhtaisine rantavyöhykkeineen. Suoniemi on matalaa ja sillä on linnustollista merkitystä.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.