Ero sivun ”Oksjärvi (14.165.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Oksjärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä Nastolan kunnassa noin 11km Nastolan taajamasta pohjoiseen. Järvellä on pinta-alaa 2,54km² ja sen valuma-alue on kooltaan 22,44km². Suurin syvyys on 14m. Oksjärvestä laskee kaksi jokea, Luhtaanjoki ja Mustjoki, Salajärveen. Järvestä laskee myös Oksjoki, joka päättyy Seestaanjokeen. Seestaanjoki puolestaan on yhteydessä Kivijärven kaakkoisosaan. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Oksjärvi on mittaustulosten perusteella arvioitu lievästi reheväksi vesistöksi. Se luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan hyväksi. Näkösyvyys on heikentynyt vuoden 1984 tuloksesta 3,1m vuoden 2004 tulokseen 1,55m. Näkösyvyys on kuitenkin hyvällä tasolla verrattuna yleiseen tasoon Suomen järvissä. | ||
| + | |||
| + | Oksjärvessä veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut alusveden osalta 10-35µg/l välillä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina -85, -89 ja -01. Päällysveden fosforin määrä ei vaihdellut suuresti mittausaikana (1980-2004) lukuunottamatta vuoden 1996 tulosta 34µg/l. Kokonaistypen pitoisuus ei vaihdellut niin paljon kuin kokonaisfosforin. Keskimääräinen pitoisuus alusvedessä oli 700-950µg/l, kun suurin yksittäinen heitto tapahtui vuonna 1986, jolloin pitoisuus oli 400µg/l. Päällysveden kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat 400-700µg/l välillä. Kokonaisfosforin osalta arvot ovat lievästi rehevöityneen vesistön tasolla, kun taas kokonaistypen osalta arvot vastaavat ajoittain ylirehevää vesistöä. 2000-luvulle tultaessa molempien pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet hieman. | ||
| + | |||
| + | Järven happitilanne on tulosten perusteella heikentynyt vuosien saatossa. Hapen kyllästysaste oli vielä kesällä vuonna 1980 melkein 40% ja talvellakin 70%, kun jo vuonna 1987 vastaavat arvot olivat 25% ja 9%. Viimeisimmät tiedot tutkimuksessa (Nastolan kunnan järvitutkimukset vuosina 1980-2005) olivat vuodelta 2004, jolloin kesällä alusveden hapen kyllästysaste oli lähellä 0%, mutta talvella kuitenkin melkein 50%. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1992 Oksjärvellä tehtiin selvitys järveen kohdistuvasta kuormituksesta (Oksjärven kuormitusselvitys 1992, Mikael Henriksson & Tero Myllyvirta, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys). Selvityksen mukaan fosforikuormituksesta 44,8% ja typpikuormituksesta 30,7% tulee peltoviljelystä. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, haukea, planktonsiikaa, järvisiikaa, nieriää ja täplärapua. Oksjärvellä toteutettiin hoitokalastus vuonna 2001. Tuolloin saalista tuli rysällä 450kg. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2014 kello 17.26
Järvi
Nimi: Oksjärvi
Järvinumero: 14.165.1.002
Vesistöalue: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 249,96 ha
Syvyys: 14,06 m
Keskisyvyys: 5,69 m
Tilavuus: 14 231 100 m³0,0142 km³ <br />14 231 100 000 l <br />
Rantaviiva: 11,31 km11 310 m <br />
Korkeustaso: 88,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Oksjärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä Nastolan kunnassa noin 11km Nastolan taajamasta pohjoiseen. Järvellä on pinta-alaa 2,54km² ja sen valuma-alue on kooltaan 22,44km². Suurin syvyys on 14m. Oksjärvestä laskee kaksi jokea, Luhtaanjoki ja Mustjoki, Salajärveen. Järvestä laskee myös Oksjoki, joka päättyy Seestaanjokeen. Seestaanjoki puolestaan on yhteydessä Kivijärven kaakkoisosaan.
Nykytila ja suojelu
Oksjärvi on mittaustulosten perusteella arvioitu lievästi reheväksi vesistöksi. Se luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan hyväksi. Näkösyvyys on heikentynyt vuoden 1984 tuloksesta 3,1m vuoden 2004 tulokseen 1,55m. Näkösyvyys on kuitenkin hyvällä tasolla verrattuna yleiseen tasoon Suomen järvissä.
Oksjärvessä veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut alusveden osalta 10-35µg/l välillä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina -85, -89 ja -01. Päällysveden fosforin määrä ei vaihdellut suuresti mittausaikana (1980-2004) lukuunottamatta vuoden 1996 tulosta 34µg/l. Kokonaistypen pitoisuus ei vaihdellut niin paljon kuin kokonaisfosforin. Keskimääräinen pitoisuus alusvedessä oli 700-950µg/l, kun suurin yksittäinen heitto tapahtui vuonna 1986, jolloin pitoisuus oli 400µg/l. Päällysveden kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat 400-700µg/l välillä. Kokonaisfosforin osalta arvot ovat lievästi rehevöityneen vesistön tasolla, kun taas kokonaistypen osalta arvot vastaavat ajoittain ylirehevää vesistöä. 2000-luvulle tultaessa molempien pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet hieman.
Järven happitilanne on tulosten perusteella heikentynyt vuosien saatossa. Hapen kyllästysaste oli vielä kesällä vuonna 1980 melkein 40% ja talvellakin 70%, kun jo vuonna 1987 vastaavat arvot olivat 25% ja 9%. Viimeisimmät tiedot tutkimuksessa (Nastolan kunnan järvitutkimukset vuosina 1980-2005) olivat vuodelta 2004, jolloin kesällä alusveden hapen kyllästysaste oli lähellä 0%, mutta talvella kuitenkin melkein 50%.
Vuonna 1992 Oksjärvellä tehtiin selvitys järveen kohdistuvasta kuormituksesta (Oksjärven kuormitusselvitys 1992, Mikael Henriksson & Tero Myllyvirta, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys). Selvityksen mukaan fosforikuormituksesta 44,8% ja typpikuormituksesta 30,7% tulee peltoviljelystä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, haukea, planktonsiikaa, järvisiikaa, nieriää ja täplärapua. Oksjärvellä toteutettiin hoitokalastus vuonna 2001. Tuolloin saalista tuli rysällä 450kg.
