Ero sivun ”Iso-Kulovesi” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Suurjärvi |Kulovesi (35.132.1.001) |Rautavesi (35.131.1.001) }} Iso-Kulovesi Pirkanmaalla sijaitsevan Iso-Kuloveden muodostavat Kokemäenjoen yläjuoksun säännöstellyt järvet ...) |
p (Tekstin korvaus – ”Rautavesi (35.131.1.001)” muotoon ”Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)”) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Suurjärvi | {{Suurjärvi | ||
|Kulovesi (35.132.1.001) | |Kulovesi (35.132.1.001) | ||
− | |Rautavesi (35.131.1.001) | + | |Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001) |
}} | }} | ||
Iso-Kulovesi | Iso-Kulovesi |
Versio 23. marraskuuta 2012 kello 12.02
Osajärvet
Pinta-ala | Syvyys | Kunta | |
---|---|---|---|
Kulovesi (35.132.1.001) | 3 642,17 ha | 36,66 m | Nokia |
Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001) | 3 027,96 ha | 26,32 m | Sastamala |
Iso-Kulovesi
Pirkanmaalla sijaitsevan Iso-Kuloveden muodostavat Kokemäenjoen yläjuoksun säännöstellyt järvet Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi. Keskivedenkorkeudella tämän altaikon pinta-ala on 67 km2. Valuma-alueen ala on järvikolmikko mukaan lukien 21 207 km2, josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km2 ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3155 km2.
Kulovesi alkaa Pyhäjärven alapuolisesta Nokianvirrasta. Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekovedestä.
Iso-Kuloveden säännöstely on vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Järviallasta on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m lukuun ottamatta kevätaikaa, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.
Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN+ 57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN+ 57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.
SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN+58,07 m, Rautaveden NN+57,70 m ja Liekoveden NN+57,40 m.
Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2–3 metriä. Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.
Säännöstelty ajanjakso 1974-2008
Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä vv. 1974-2008 187 m3/s
Minimivirtaama Hartolankoskessa vv. 1974-2008 19 m3/s
Maksimivirtaama Hartolankoskessa 543 m3/s
Rautaveden keskivedenkorkeus vv. 1974-2008 NN+ 57,26 m
Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1974-2008 NN+ 56,52 m
Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1974-2008 NN+ 57,65 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974-2008 0,70 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974-2008 0,33 m
(v. 1990)
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974-2008 0,93 m
(v. 1974)
Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910-1949
Rautaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1910-1949 NN+ 56,97 m
Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1910-1949 NN+ 56,03 m
Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1910-1949 NN+ 58,02 m
Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910-1949 0,99 m
Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910-1949 0,59 m
(v.1917 )
Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910-1949 1,55 m
(v. 1934)