Iso-Kisko (24.023.1.001)

68 996 000 m³ <br />0,069 km³ <br />68 996 000 000 l <br />

41 470 m <br />

Iso-Kisko on iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso-Kisko
Järvinumero: 24.023.1.001
Vesistöalue: Iso-Kosken valuma-alue (24.023)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Perustiedot

Pinta-ala: 672,08 ha
Syvyys: 32,8 m
Keskisyvyys: 10,27 m
Tilavuus: 68 996 000 m³0,069 km³ <br />68 996 000 000 l <br />
Rantaviiva: 41,47 km41 470 m <br />
Korkeustaso: 33,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Salo, Raasepori
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Iso-Kisko (24.023.1.001)/­Isokorkia

17. kesäkuu 2018 11:58

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.

Nykytila ja suojelu

Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta.

Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.

Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara, sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.

Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt. Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin

Tarut ja tositarinat

Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän "lakin" seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta