Särkijärvi (04.376.1.001)
Särkijärvi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä.
p (Tekstin korvaus – ”km2” muotoon ”km²”) |
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Alueella esiintyy jouhivitaa (Potamogeton rutilus) ja pikkuvitaa (Potamogeton berchtoldii) | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 11. elokuuta 2015 kello 18.27
Keskustelut
Uusimmat havainnot
21. heinäkuu 2025 11:30 |
16. heinäkuu 2025 21:06 |
Kuvat
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-202507130926-6873524d6009a.png)
Järven erityispiirteet
Särkijärvi sijaitsee Vuoksen vesistössä, Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä. Järven ala on 10,7 km², keskisyvyys 7,4 m ja suurin syvyys noin 21 m. Muodoltaan järvi on melko säännöllinen soikio, suurin saari on Pyhäsaari, 2,5 ha.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 21,9 km², josta vettä 49,02 %. Suomen valuma-aluejaossa tämä on kaikkien korkein järvisyysprosentti. Särkijärvi on siis melkein yhtä suuri kuin sen valuma-alueen maapinta-ala. Muutama pikku lampikin valuma-alueella luuraa, suurin niistä on Häpiälampi.
Särkijärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä hajanaisesti vuosien 1969-2004 väliltä. Keskivedenkorkeus on ollut N60+86,76 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu noin 30 cm.
Järvi laskee Särkipuroa pitkin Lotokanjokeen ja edelleen Nivanjokea Pieni-Onkamoon.
Särkijärviä on Suomessa 176 kappaletta. Tämä on niistä suurin. Muut mitalistit sijaitsevat Leppävirralla ja Muoniossa.
Pyhäsaaria sen sijaan on koko maassa vain kolme.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Alueella esiintyy jouhivitaa (Potamogeton rutilus) ja pikkuvitaa (Potamogeton berchtoldii)
