Ero sivun ”Urajärvi (14.123.1.001)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.) | + | Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.) |
+ | |||
+ | Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä. | ||
+ | Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta. | ||
+ | |||
+ | Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006). | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 17. heinäkuuta 2015 kello 11.16
Järvi
Nimi: Urajärvi
Järvinumero: 14.123.1.001
Vesistöalue: Urajärven valuma-alue (14.123)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 414,74 ha
Syvyys: 16,12 m
Keskisyvyys: 4,44 m
Tilavuus: 62 856 200 m³0,0629 km³ <br />62 856 200 000 l <br />
Rantaviiva: 29,46 km29 460 m <br />
Korkeustaso: 65,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Iitti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)
Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä. Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.
Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).
Nykytila ja suojelu
Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.
Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta (Valtion ympäristöhallinto 2008).
Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)
Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)
Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta: Uimarannat ja avantouinti. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Lintulahdet Life –hanke (päättynyt) (ymparisto.fi)
- Pyhäjärvi, Natura-alue (ymparisto.fi)
- Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella (ymparisto.fi)
- Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
- Urajärven kunnostus sai taustavoimia (Kouvolan Sanomat)
Lähteet
Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.
Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013
Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.