Ero sivun ”Kurkelanjärvi (24.032.1.001)” versioiden välillä
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 | ||
− | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kurkelanjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970- | + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kurkelanjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013"> |
Tiedosto: kurkelanjarviptot.JPG|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | Tiedosto: kurkelanjarviptot.JPG|<span caption="kokonaisfosfori"></span> | ||
Tiedosto: kurkelanjarvintot.JPG|<span caption="kokonaistyppi"></span> | Tiedosto: kurkelanjarvintot.JPG|<span caption="kokonaistyppi"></span> | ||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
</gallery> | </gallery> | ||
− | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6. | + | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 24. kesäkuuta 2015 kello 07.50
Järvi
Nimi: Kurkelanjärvi
Järvinumero: 24.032.1.001
Vesistöalue: Kurkelanjärven alue (24.032)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 78,8 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,49 km5 490 m <br />
Korkeustaso: 27,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kurkelanjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut etenkin kesällä ja noussut jonkin verran 1970-luvun tasosta. Kokonaistyppipitoisuus on joissakin mittauksissa ollut korkea, mutta pääsääntöisesti typpitasossa ei ole osoitettavissa selkeää muutossuuntaa harvalla näytteenotolla. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllipitoisuuden vaihtelu on ollut melko suurta.
Järven happipitoisuus on ollut pintavedessä hyvä myös talvella. Pohjanläheisessä vedessä on myös esiintynyt hapen vajausta talvisin, mutta voimakkainta hapenpuute on kesällä. Happitilanne on ollut pohjan lähellä huono kaikissa kesämittauksissa, ja toisinaan happi on loppunut havaintopaikalla. Veden sameus on vaihdellut samoin kuin näkösyvyyskin. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin hieman korkeampi kuin talvisin, mikä selittyy planktonlevätuotannolla. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt samalla tasolla pitkällä aikavälillä.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015