Ero sivun ”Keravanjärvi (21.096.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu, | Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu, | ||
lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä | lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä | ||
| − | (8,4 mg/l). Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | + | (8,4 mg/l). |
| + | |||
| + | Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli Keravanjärvessä suurimmillaan (46 μg/l) | ||
| + | vuonna 1993, jonka jälkeen pitoisuus alkoi aleta. Vuonna 2003 kokonaisfosforipitoisuus | ||
| + | oli 29 μg/l. | ||
| + | |||
| + | Keravanjärven klorofyllipitoisuus oli 1990-luvun alussa 28 μg/l. Klorofyllipitoisuus | ||
| + | kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus | ||
| + | oli 15 μg/l (kuva 14). Kasviplanktonin koostumus oli vuonna 1991 hyvin limalevävaltaista. Levähaittarekisteriin ei ole ilmoitettu levien massaesiintymisiä | ||
| + | koskien Keravanjärveä. | ||
| + | |||
| + | Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 28. helmikuuta 2014 kello 14.37
Järvi
Nimi: Keravanjärvi
Järvinumero: 21.096.1.003
Vesistöalue: Ohkolanjoen valuma-alue (21.096)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 77,52 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,84 km4 840 m <br />
Korkeustaso: 86,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Keravanjärvi (21.096.1.003)/Järvenpään kaupungin uimaranta
11. heinäkuu 2013 12:10
Järvenpään kaupungin uima...
Järven erityispiirteet
Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km2 ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km2. Valumaalueesta lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 mennessä. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003. Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l vuonna 2003. Tällä perusteella järvi voidaan luokitella reheväksi. Samoin klorofyllipitoisuus (15 μg/) ilmentää 30 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 rehevyyttä. Keravanjärvi on ruskeavetinen ja sen pH olikin alle neutraalin (6,4). Näkösyvyys oli 1,4 m ja sameus vain 3,4 FNU. Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu, lämpötila oli sama pinnassa kuin syvemmälläkin. Happipitoisuus on järvessä hyvä (8,4 mg/l).
Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli Keravanjärvessä suurimmillaan (46 μg/l) vuonna 1993, jonka jälkeen pitoisuus alkoi aleta. Vuonna 2003 kokonaisfosforipitoisuus oli 29 μg/l.
Keravanjärven klorofyllipitoisuus oli 1990-luvun alussa 28 μg/l. Klorofyllipitoisuus kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus oli 15 μg/l (kuva 14). Kasviplanktonin koostumus oli vuonna 1991 hyvin limalevävaltaista. Levähaittarekisteriin ei ole ilmoitettu levien massaesiintymisiä koskien Keravanjärveä.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
