Ero sivun ”Suojärvi (18.071.1.002)” versioiden välillä
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
9,1 mg/l yhden metrin ja 8,7 mg/l n. kolmen metrin syvyydessä. Lämpötiloissa ei | 9,1 mg/l yhden metrin ja 8,7 mg/l n. kolmen metrin syvyydessä. Lämpötiloissa ei | ||
ollut suurta eroa kyseisten syvyyksien välillä, kerrostuneisuus on siis heikkoa. Veden | ollut suurta eroa kyseisten syvyyksien välillä, kerrostuneisuus on siis heikkoa. Veden | ||
− | pH oli tasan 7, näkösyvyys 1,1 m ja väriluku 140. | + | pH oli tasan 7, näkösyvyys 1,1 m ja väriluku 140. |
+ | Vuonna 2014 Suojärveltä otettiin näytteitä viitenä eri ajankohtana, kaksi kertaa helmikuussa ja kolme kertaa elokuussa. Kokonaisfosfori oli 34 μg/l, Klorofyllipitoisuus oli 12 μg/l, happipitoisuus oli 6,3 mg/l 2,1m syvyydessä ja väriluku oli 300. | ||
Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole | Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole |
Versio 25. lokakuuta 2018 kello 14.11
Järvi
Nimi: Suojärvi
Järvinumero: 18.071.1.002
Vesistöalue: Savijoen - Rapuojan alue (18.071)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 2,23 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,6 km600 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suojärven pinta-ala on 1,16 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Suojärvi on ruskeavetinen, ja sen suurin syvyys on 3,2 m ja keskisyvyys on 2,5 m. Valumaalueen pinta-ala on 9,9 km2. Valuma-alueesta soita on 44 %, metsiä 35 % ja peltoja 9 %. Suot ovat pääosin ojitettuja. Valuma-alueella asui 50 ympärivuotista asukasta ja järven rannoilla oli n. 15 - 20 kesämökkiä vuonna 1991. Kesämökkien määrä oli 25 kpl vuonna 2005. Suojärvellä ei ole yleistä rantaa. Yksi yhteisranta on, mutta se näyttäisi kartan mukaan sijaitsevan hyvin soisessa paikassa, joten luultavasti sillä ei ole käyttöä. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Suojärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuonna 1991. Vuoden 1993 vesianalyysin perusteella Suojärvi kuului luokkaan tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 51 μg/l vuonna 1991 ja 42 μg/l vuonna 1993. Suojärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi kyseisten pitoisuuksien perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 161 μg/l vuonna 1991 ja 32,1 μg/l vuonna 1993. Kasviplankton koostui lähes kokonaan limalevästä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Sinileväkukintoja on havaittu elo-syyskuussa vuonna 1985 ja vuosina 1988 ja 2000. Happipitoisuudet ovat olleet Suojärvessä hyviä sekä kesällä että talvella. Vuonna 1993 happipitoisuus oli 9,1 mg/l yhden metrin ja 8,7 mg/l n. kolmen metrin syvyydessä. Lämpötiloissa ei ollut suurta eroa kyseisten syvyyksien välillä, kerrostuneisuus on siis heikkoa. Veden pH oli tasan 7, näkösyvyys 1,1 m ja väriluku 140. Vuonna 2014 Suojärveltä otettiin näytteitä viitenä eri ajankohtana, kaksi kertaa helmikuussa ja kolme kertaa elokuussa. Kokonaisfosfori oli 34 μg/l, Klorofyllipitoisuus oli 12 μg/l, happipitoisuus oli 6,3 mg/l 2,1m syvyydessä ja väriluku oli 300.
Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Suojärvestä mitattu. Suojärven laskennallisesta fosforikuormituksesta aiheutui 29 % peltoviljelystä ja n. 7 % haja- ja loma-asutuksesta vuonna 1991.
Yhteenveto Suojärven tilasta: Suojärvi on ruskeavetinen, rehevä järvi. Rehevöityminen ei ole aiheuttanut suurempia haittoja, ainoastaan limalevää on esiintynyt joskus runsaanlaisesti. Tämä on kuitenkin hyvin tyypillistä ruskeavetisille järville. Suojärven kasvillisuus on aika harvaa, umpeenkasvun vaaraa ei näytä olevan. Pääosin järvi tuntuu olevan hyvässä kunnossa. Yleistä virkistyshyötyä ei järvellä näyttäisi olevan (käyttämätön yhteisranta). Paikallista aktiivisuutta on ilmennyt Sälinkään kalastuskunnan toimesta. Jos järveä aletaan tulevaisuudessa kunnostaa, mahdollinen toimija olisi osakaskunta. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suojärven vesikasvillisuus on aika harvaa. Rannoilla on ulpukkaa, palpakkoa ja järvikortetta pienimuotoisina esiintyminä.
Suojärvessä esiintyviä kalalajeja ovat siika, ahven, hauki, lahna ja made. Myös jokirapua on ollut jonkin verran. Suojärveen on istutettu peledsiikaa, haukea, harjusta, kuhaa ja madetta. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.