Ero sivun ”Vähäjärvi (19.003.1.008)” versioiden välillä
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä. | lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä. | ||
Kasvillisuus on hyvin runsasta. | Kasvillisuus on hyvin runsasta. | ||
+ | |||
+ | Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta. | ||
+ | Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias | ||
+ | on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000). | ||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. |
Versio 3. maaliskuuta 2014 kello 12.53
Järvi
Nimi: Vähäjärvi
Järvinumero: 19.003.1.008
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,81 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,26 km1 260 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma- alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella. Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut. Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus 8 μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä). Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003 on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä. Kasvillisuus on hyvin runsasta.
Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta. Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000).
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vähäjärven rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa, mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.