Pääjärvi (35.833.1.003)
Pääjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 | Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa. | ||
Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely. | Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely. | ||
Versio 20. toukokuuta 2014 kello 12.32
Keskustelut
Uusimmat havainnot
23. heinäkuu 2025 12:12 |
23. heinäkuu 2025 |
Vesistöennusteet
Kuvat
-Havaintopaikka_3-ObsIMG-202507141253-6874d421e59f4.png)
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44km2 ja syvyyttä jopa 87m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15m.
Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.
Nykytila ja suojelu
Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.
Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.
Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.
Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.
Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4km.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Hämeen vesistöjä > Pääjärvi (ymparisto.fi)
Lähteet
- [1] (Hämeensanomat.fi)
