Ero sivun ”Karkialampi (04.153.1.024)” versioiden välillä
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Karkialampi on ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella selvästi rehevöitynyt. | ||
+ | Lammen vesi on hyvin runsashumuksista, lievästi hapanta ja puskurikyvyltään hyvää. | ||
+ | |||
+ | Luontaisesta humuskuormituksesta ja hajakuormituksesta johtuen veden happitilanne on ollut heikko varsinkin kerrostuneisuuskausina, mistä on aiheutunut sisäistä kuormitusta eli fosforin, ammoniumtypen ja raudan liukenemista pohjasta. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 23. kesäkuuta 2014 kello 13.12
Järvi
Nimi: Karkialampi
Järvinumero: 04.153.1.024
Vesistöalue: Emolanjoen valuma-alue (04.153)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 3,97 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,05 km1 050 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Karkialampi sijaitsee Mikkelissä; Jyväskylästä Mikkeliin johtavan valtatie 13:n pohjoispuolella, Karkialammentien itäpuolella ja Marssitien eteläpuolella. Lampi on pinta-alaltaan 3,8 hehtaaria. Karkialampi on alin Siekkilänjokeen luoteesta laskevasta lampiketjusta. Sen länsipuolella on Keskilampi ja läntisimpänä kolmesta valtatien pohjoispuolella olevasta lammesta on Palolampi.
Lammen valuma-alueella on suhteellisen paljon soita ja jonkin verran peltoalueita.
Nykytila ja suojelu
Karkialampi on ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella selvästi rehevöitynyt. Lammen vesi on hyvin runsashumuksista, lievästi hapanta ja puskurikyvyltään hyvää.
Luontaisesta humuskuormituksesta ja hajakuormituksesta johtuen veden happitilanne on ollut heikko varsinkin kerrostuneisuuskausina, mistä on aiheutunut sisäistä kuormitusta eli fosforin, ammoniumtypen ja raudan liukenemista pohjasta.