Versio 24. kesäkuuta 2014 kello 11.07

Haapajärvi on melko iso järvi Hounijoki (06) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Haapajärvi
Järvinumero: 06.022.1.001
Vesistöalue: Rakkolanjoen yläosan valuma-alue (06.022)
Päävesistö: Hounijoki (06)

Perustiedot

Pinta-ala: 214,18 ha
Syvyys: 4 m
Keskisyvyys: 1,43 m
Tilavuus: 3 067 480 m³0,00307 km³ <br />3 067 480 000 l <br />
Rantaviiva: 12,82 km12 820 m <br />
Korkeustaso: 43 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lappeenranta
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Haapajärvi (06.022.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta

10. heinäkuu 2019 08:07

Haapajärvellä jo joitakin...

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven yleiskuvaus

Haapajärvi sijaitsee noin 15 kilometriä Lappeenrannan keskustasta kaakkoon. Haapajärvi kuuluu Rakkolanjoen valumaalueeseen. Järven itärannalla on asutusta ja se on pääosin viljelykäytössä. Länsiranta on kallioista ja metsäistä. Järven tila on vuosikymmenten saatossa heikentynyt runsaan jätevesikuormituksen seurauksena ja järvelle tehtiinkin laajamittainen kunnostus vuosina 2011-2013.

Kunnostuksen lähtökohdat

Järvi oli pahoin rehevöitynyt ja veden laatu oli heikentynyt pitkäaikaisen jätevesikuormituksen seurauksena. Vuonna 2011 aloitetulla projektilla pyrittiin palauttamaan järven virkistyskäyttöarvo, vähentämään jätevesi- ja hajakuormitusta sekä turvaamaan alueen lintuvesiarvo. Haapajärvellä suoritettiin vuosina 2011-12 laaja poistokalastus osana järven väliaikaista kuivatusprojektia.

Poistokalastus osana kunnostusta

Poistokalastuksen yhteydessä järvestä pyydettiin lähes 30 000 kiloa kalaa. Kalalajeista arvokas kuha siirtoistutettiin muihin järviin, myytiin tai siirrettiin mahdollisuuksien mukaan läheiseen Suurisaaren säilytysaltaaseen. Roskakalat (lahna, särki, ruutana, suutari) haudattiin järven kuivatus- ja patoprojektissa syntyneille läjitysmaakentille.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven itärannalla on jonkin verran asutusta ja maa-alueet ovat lähinnä viljelykäytössä. Alueen virkistyskäyttöarvo on heikentynyt viime vuosina sillä vesistön maine on kärsinyt sen yleisen tilan ja veden huonon laadun takia.