Ero sivun ”Saraavesi (14.321.1.001)” versioiden välillä
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Saraavesi on järvi, jossa Rautalammin reitin, Viitasaaren reitin ja Saarijärven reitin vedet yhtyvät Laukaan kirkonkylän kohdalla ja jatkavat edelleen Kuhankosken, Leppäveden ja Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Järvi on kapea. | Saraavesi on järvi, jossa Rautalammin reitin, Viitasaaren reitin ja Saarijärven reitin vedet yhtyvät Laukaan kirkonkylän kohdalla ja jatkavat edelleen Kuhankosken, Leppäveden ja Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Järvi on kapea. | ||
+ | |||
+ | Saraaveden saaria ovat muun muassa Tyvelänsaari, Jänissaari ja Honkasaari. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 27. kesäkuuta 2014 kello 14.24
Järvi
Nimi: Saraavesi
Järvinumero: 14.321.1.001
Vesistöalue: Saraaveden lähialue (14.321)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 048,82 ha
Syvyys: 39,85 m
Keskisyvyys: 5,79 m
Tilavuus: 60 766 600 m³0,0608 km³ <br />60 766 600 000 l <br />
Rantaviiva: 62,5 km62 500 m <br />
Korkeustaso: 84,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Laukaa
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Saraavesi on järvi, jossa Rautalammin reitin, Viitasaaren reitin ja Saarijärven reitin vedet yhtyvät Laukaan kirkonkylän kohdalla ja jatkavat edelleen Kuhankosken, Leppäveden ja Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Järvi on kapea.
Saraaveden saaria ovat muun muassa Tyvelänsaari, Jänissaari ja Honkasaari.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on ruskeaa sekä humuspitoista ja järvi on lievästi rehevä.
Saraavesi ja sen yläpuolinen Tarvaalankoski kuuluvat Natura 2000 -suojelualueeseen, johon kuuluu useita arvokkaita kohteita Saraavedeltä pohjoiseen. Koski on suojeltu myös koskiensuojelulain nojalla. Lisäksi kohteeseen kuuluu Vatianjärven ja Saraaveden rannoilta tai läheltä rantoja arvokkaita harjuja, kallioita, lehtoja, rantaluhtia, perinneympäristökohde ja Peukaloisen lintuvesialue. Peukaloinen on linnustoarvoltaan maakunnallista tasoa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, siikaa, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Saraaveden nimen merkityksestä on olemassa useita teorioita. Paikalliset käyttävät siitä mieluiten muotoa Saravesi. Sen selitys olisi ehkä "sarana", eli järvi toimisi vesireittien saranana. Nimen taustalla voisivat olla myös järvessä kasvava saraheinä tai muinainen pähkinäpensas (sara). Järveä on saatettu muinoin kutsua myös Sarajavedeksi, josta olisi muodostunut nykyinen nimi Saraavesi. Tällöin nimen alkuperänä voisivat olla Saraaveden keskeisellä kalliorannalla olevat Saraakallion kalliomaalaukset, sillä kalevalaisperäinen sarajas viittaa tähtikuvioihin, kuten vanha vuoden 1899 matkailijaopas nimen selittää.