Ero sivun ”Haukijärvi (14.773.1.014)” versioiden välillä
(fix) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | ==Järven | + | ==Järven erityispiirteet== |
| − | Haukijärvi on Liesjärven valuma-alueeseen kuuluva | + | Haukijärvi on [[Liesjärven valuma-alue (14.773)|Liesjärven valuma-alueeseen]] kuuluva järvi [[Tervo (kunta)|Tervossa]] ja [[Kuopio|Maaningalla]] [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 1,5 km<sup>2</sup>, keskisyvyys on 3,2 metriä ja suurin syvyys on 9,7 metriä. |
| − | Järven ympäristössä on tuoretta | + | |
| + | Haukijärven rannat ovat loivia ja pohja on suurimmaksi osaksi mutaliejua. Järven ympäristössä on tuoretta ja kuivahkoa kangasmetsää. Kaakkois- ja lounaisreunoilla on lisäksi joitakin ojitettuja suoalueita. | ||
| + | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Haukijärvi on luokiteltu keskihumuksiseksi järveksi. | + | Haukijärvi on luokiteltu keskihumuksiseksi järveksi. Metsäojituksien takia veden väri on tummentunut ja veteen on kulkeutunut orgaanista ainesta. |
| − | Metsäojituksien takia veden väri on tummentunut ja veteen on kulkeutunut orgaanista ainesta. | + | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Haukijärven kasvillisuus on monipuolista. Ilmaversoisia kasveja kuten saroja on erityisesti ranta-alueella. Vesialueella kasvaa | + | Haukijärven kasvillisuus on monipuolista. Ilmaversoisia kasveja kuten saroja on erityisesti ranta-alueella. Vesialueella kasvaa järviruokoa ja -kaislaa. Näiden lisäksi myös pohja-, kellus- ja uposlehtiset kasvit ovat yleisiä. Vesikasvillisuuden päälle on havaittu kertyvän ruskea liejukerros. |
| + | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | Rannassa tai sen läheisyydessä on lähes parikymmentä kesämökkiä ja muutamia | + | Rannassa tai sen läheisyydessä on lähes parikymmentä kesämökkiä ja muutamia omakotitaloja. |
| + | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | + | *[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40590/SY_725.pdf? Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä] 2004. Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus. | |
| − | |||
| − | Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus | ||
Nykyinen versio 30. maaliskuuta 2016 kello 13.16
Järvi
Nimi: Haukijärvi
Järvinumero: 14.773.1.014
Vesistöalue: Liesjärven valuma-alue (14.773)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 153,84 ha
Syvyys: 9,7 m
Keskisyvyys: 3,16 m
Tilavuus: 4 853 820 m³0,00485 km³ <br />4 853 820 000 l <br />
Rantaviiva: 7,87 km7 870 m <br />
Korkeustaso: 131,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio, Tervo (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Haukijärvi on Liesjärven valuma-alueeseen kuuluva järvi Tervossa ja Maaningalla Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 1,5 km2, keskisyvyys on 3,2 metriä ja suurin syvyys on 9,7 metriä.
Haukijärven rannat ovat loivia ja pohja on suurimmaksi osaksi mutaliejua. Järven ympäristössä on tuoretta ja kuivahkoa kangasmetsää. Kaakkois- ja lounaisreunoilla on lisäksi joitakin ojitettuja suoalueita.
Nykytila ja suojelu
Haukijärvi on luokiteltu keskihumuksiseksi järveksi. Metsäojituksien takia veden väri on tummentunut ja veteen on kulkeutunut orgaanista ainesta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Haukijärven kasvillisuus on monipuolista. Ilmaversoisia kasveja kuten saroja on erityisesti ranta-alueella. Vesialueella kasvaa järviruokoa ja -kaislaa. Näiden lisäksi myös pohja-, kellus- ja uposlehtiset kasvit ovat yleisiä. Vesikasvillisuuden päälle on havaittu kertyvän ruskea liejukerros.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannassa tai sen läheisyydessä on lähes parikymmentä kesämökkiä ja muutamia omakotitaloja.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä 2004. Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus.
