Ero sivun ”Muuratjärvi (14.281.1.001)” versioiden välillä
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Muuratjärven rannoilla on asutusta harvakseltaan, mutta kuitenkin ympäri koko järven. Rantayleiskaavan mukaan rannoilla on noin 6 asumusta/km rantaviivaa. Jo olemassaolevia rantarakennuspaikkoja on 284 ja uusia paikkoja on 89. Suurin keskittymä on Muuramen kirkonkylällä, jossa osuu noin 10 000 henkilöä, joista osa rannassa. | ||
+ | |||
+ | Asutuksen lisäksi ysitie/E63 Jyväskylästä Tampereen suuntaan kulkee järven koillisrantaa pitkin | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Versio 27. heinäkuuta 2014 kello 19.10
Järvi
Nimi: Muuratjärvi
Järvinumero: 14.281.1.001
Vesistöalue: Muuratjärven lähialue (14.281)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 3 154,03 ha
Syvyys: 42,55 m
Keskisyvyys: 13,47 m
Tilavuus: 424 925 000 m³0,425 km³ <br />424 925 000 000 l <br />
Rantaviiva: 112,22 km112 220 m <br />
Korkeustaso: 90,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Muurame, Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Muuratjärvi on yleistilaltaan hyvässä kunnossa. Sen itäosa on karua selkävettä, kun taas länsiosa on rehevämpi ja rantaviivaltaan rikkonaisempi. Karuista osistaan huolimatta vesi on ruskeaa jahumuspitoista ja pH on neutraali 6,8. Järven alueella on vesiosuuskunta, jonka tavoiteena on parantaa vesiensuojelua tehostamalla haja-asutuksen jätevedenkäsittelyä. Muuratjärven valuma-alueella on myös turvetuotantoa, mutta sen ei oleteta vaikuttavan vedenlaatuun.
Muurantjärven kaakkoisosissa on Muuratharjun Natura2000- alue ja siihen kuuluu myös tervaleppäkorven luonnonsuojelualue. Harju on yksi merkittävimmistä Keski-Suomen harjuista.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Muuratjärvi on merkittävä kalavesi Keski-Suomessa. Sinne on raportoitu istutettaneen ainakin kuhaa, järvilohta, järvitaimentaharjusta, haukea, muikkua sekä erilaisia sikkalajeja. Lisäksi kalamiehet ovat raportoineet saaneensa ahvenia ja säyneä. Verkkokalastusta harrastetaan alueella paljon.
Linnuista alueella on havaittu varmasti 60 eri lajia, kuten laulujoutsenta, telkkää, koskeloa, ja erilaisia lokkeja. Alueella on lisäksi todennäköisesti 40 eri lajia, mm. haukkoja, huuhkajia ja helmipöllöjä. Lisäksi alueella on mahdollisesti 13 muuta lajia, kuten satakieliä, pikkusieppoja ja kulorastaita. Killiäisenlahden Saukkolan kylässä sanotaan olevan hyvä lintujen bongauspaikka.
Muuratjärven rannat ovat yleissuomalaisesti metsäisiä. Muuratharjun alueella on yleistä harjukasvillisuutta, kuten mäntyjä ja Innanlahden alueella on saniaisvaltaista lehtoa, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Muuratjärven rannoilla on asutusta harvakseltaan, mutta kuitenkin ympäri koko järven. Rantayleiskaavan mukaan rannoilla on noin 6 asumusta/km rantaviivaa. Jo olemassaolevia rantarakennuspaikkoja on 284 ja uusia paikkoja on 89. Suurin keskittymä on Muuramen kirkonkylällä, jossa osuu noin 10 000 henkilöä, joista osa rannassa.
Asutuksen lisäksi ysitie/E63 Jyväskylästä Tampereen suuntaan kulkee järven koillisrantaa pitkin