Ero sivun ”Koskeljärvi (33.005.1.001)” versioiden välillä
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
− | Koskeljärvi on Lounais-Suomen ainoa suurehko järvi, jonka rannoilla ei ole mökkejä. Järvi on kuitenkin tärkeä virkistyskohde. Koskeljärvellä voi muun muassa kävellä | + | Koskeljärvi on Lounais-Suomen ainoa suurehko järvi, jonka rannoilla ei ole mökkejä. Järvi on kuitenkin tärkeä virkistyskohde. Koskeljärvellä voi muun muassa kävellä merkityllä reitillä, meloa ja soutaa, tarkkailla lintuja sekä talvisin hiihtää järven jäälle ajetulla ladulla. |
Koskeljärven länsirannalla kulkee retkeilyreitti Uhratusta Latosaareen. Reitin pituus on noin 11 kilometriä. Koskeljärven länsirannalla on myös Latosaaren lintutorni. Hyviä lintujen tarkkailupaikkoja on myös Uhratun ja Härkluoman venevalkamat. | Koskeljärven länsirannalla kulkee retkeilyreitti Uhratusta Latosaareen. Reitin pituus on noin 11 kilometriä. Koskeljärven länsirannalla on myös Latosaaren lintutorni. Hyviä lintujen tarkkailupaikkoja on myös Uhratun ja Härkluoman venevalkamat. |
Versio 28. heinäkuuta 2014 kello 13.39
Järvi
Nimi: Koskeljärvi
Järvinumero: 33.005.1.001
Vesistöalue: Koskeljärven valuma-alue (33.005)
Päävesistö: Lapinjoki (33)
Perustiedot
Pinta-ala: 657,84 ha
Syvyys: 3,2 m
Keskisyvyys: 1,12 m
Tilavuus: 7 382 710 m³0,00738 km³ <br />7 382 710 000 l <br />
Rantaviiva: 31,06 km31 060 m <br />
Korkeustaso: 41,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Eura
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kunnostus
Nykytila
Koskeljärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä, eikä pitoisuuksissa ole selkeää muutossuuntaa Isoluodon havaintopisteessä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut karuille tai lievästi reheville vesille ominainen.
Koskeljärven happipitoisuus on ollut Isoluodon havaintopisteessä kesäisin hyvä, mutta talvisin hyvin matalassa vedessä esiintyy hapen vajausta tai happi loppuu kokonaan. Vesi on melko humuspitoista ja lievästi sameaa. Näkösyvyys on Isoluodon pisteessä usein pohjaan asti veden mataluuden vuoksi. Veden pH-arvo on ollut kesäkaudella 6,7-7,4 ja talvella 5,2-6,5, joten vesi on välillä melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus 4-8 mS/m on tavanomainen.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012
Suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Koskeljärvi on Lounais-Suomen ainoa suurehko järvi, jonka rannoilla ei ole mökkejä. Järvi on kuitenkin tärkeä virkistyskohde. Koskeljärvellä voi muun muassa kävellä merkityllä reitillä, meloa ja soutaa, tarkkailla lintuja sekä talvisin hiihtää järven jäälle ajetulla ladulla.
Koskeljärven länsirannalla kulkee retkeilyreitti Uhratusta Latosaareen. Reitin pituus on noin 11 kilometriä. Koskeljärven länsirannalla on myös Latosaaren lintutorni. Hyviä lintujen tarkkailupaikkoja on myös Uhratun ja Härkluoman venevalkamat.