Ero sivun ”Luotosenjärvi (10.003.1.008)” versioiden välillä
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
− | Luotosenjärveen on istutettu kuhaa ja planktonsiikaa. | + | Luotosenjärveen on istutettu lahnaa, ankeriasta, kuhaa ja planktonsiikaa. |
Järven ympäristössä voi tehdä mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Järvellä on tavattu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, satunnaisesti rytikerttunen ja harvinaisuutena pikkuhuitti. | Järven ympäristössä voi tehdä mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Järvellä on tavattu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, satunnaisesti rytikerttunen ja harvinaisuutena pikkuhuitti. |
Versio 11. elokuuta 2014 kello 17.50
Järvi
Nimi: Luotosenjärvi
Järvinumero: 10.003.1.008
Vesistöalue: Vaalimaanjoen yläosan valuma-alue (10.003)
Päävesistö: Vaalimaanjoki (10)
Perustiedot
Pinta-ala: 100,12 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 7,7 km7 700 m <br />
Korkeustaso: 66,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Luotosenjärvi sijaitsee Luumäellä, Luotolan kylässä. Se on paikoin hyvin tiheän ruovikon peittämä matala järvi. Rantaviivaa sillä on 7,7 km.
Nykytila ja suojelu
Luotosenjärven veden väri on erittäin ruskea. Järvi on lievästi rehevä ja hapan ( pH 6,3 ).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Luotosenjärveen on istutettu lahnaa, ankeriasta, kuhaa ja planktonsiikaa.
Järven ympäristössä voi tehdä mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Järvellä on tavattu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, satunnaisesti rytikerttunen ja harvinaisuutena pikkuhuitti.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Luotosenjärven vedenpintaa laskettiin vuoden 1952 paikkeilla noin 80-90 cm. 1975 vedenpintaa nostettiin noin 30 cm, sillä järvi oli vedenpinnan laskun seuraksesta muuttunut paikoin suoperäiseksi. Järven veden pinnankorkeutta säädellään padolla. Ensimmäinen pato rakennettiin 1975 ja uusi pato valmistui kesällä 2002.