Gräggböle träsket (95.110.1.029)

1 680 m <br />

Gräggböle träsket on keskikokoinen järvi Pohjoinen Saaristomeri (95) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Gräggböle träsket
Järvinumero: 95.110.1.029
Vesistöalue: Turun rannikkoalue (95.11)
Päävesistö: Pohjoinen Saaristomeri (95)

Perustiedot

Pinta-ala: 13,4 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,68 km1 680 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Parainen
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Gräggböle träsket sijaitsee Paraisten kaupungin koillisosassa Ålönsaarella Varsinais-Suomen maakunnassa. Järvi kuuluu vesistöalueeltaan Turun rannikkoalueeseen ja päävesistöltään Pohjoiseen Saaristomereen. Gräggböle träsket ja läheinen järvi, Lampisträsket, ovat yhteydessä toisiinsa valtaojan kautta, missä virtaus kulkee Lampisträsketiltä Gräggböle träsketiin.

Gräggböle träsket on voimakkaasti rehevöitynyt järvi, jonka molemmissa päissä on umpeenkasvavaa luhtaniittyä. Järven pinta-ala on noin reilu 13 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 1,7 kilometriä. Lampisträsket on hyvin matala ja sen keskisyvyys on noin 1,0 metriä.

Gräggböle träsket kuuluu kahden muun läheisen järven, Lampisträsketin ja Mustfinn träsketin, lisäksi Mustfinnträsketin Natura-alueeseen.

Historia

Gräggböle träsketin kaltaiset rehevät järvet kehittyvät jo luontaisesti hitaan prosessin kautta kohti luhtaista suota, mutta myös ihmisellä on ollut merkittävä vaikutus järven kehitykseen ja nykyiseen tilaan. Järven pintaa laskettiin 1930-luvulla, jonka takia järven rehevöitymisprosessi nopeutui ja järvi on nykyisin hyvin matala ja rehevöitynyt.

Monin paikoin Gräggböle träsketiä ympäröivät viljelysmaat ulottuivat rantaan saakka, mikä tietysti lisäsi järven ravinnekuormitusta. Myös läheisten asutuksien jätevedet ovat rehevöittäneet järveä. Järven vettä käytettiin aikoinaan karjan juomavetenä sekä sillä kasteltiin peltoja ja puutarhoja.

Järven vedenpinta laski lupaehtoja alemmaksi laskuojien liiallisen syvyyden vuoksi ja järvi oli uhassa kuivua kokonaan. Kuivumisen estämiseksi järven laskuojan suulle rakennettiin pato vuonna 1972. Pohjapato korjattiin Turun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta vuonna 1988. Gräggböleträsketiin rakettiin myös betoniset kalaportaat 1990-luvun alussa.

Gräggböle träsketin rannat olivat vielä 1960-luvulla huomattavasti avoimempia. Vielä 1970-luvun lopulla järven rannoilla laidunnettiin karjaa. Järven nykyinen mataluus, kaivetut ojat ja pato, laidunnuksen loppuminen ja myös yleinen rehevöitymiskehitys ovat muuttaneet Gräggböle träsketin rantaluhtia ja vesialueita. Kasvillisuuden siirtyminen kohti järven keskustaa pienentää järven avovesitilaa vuosi vuodelta.

Nykytila

Gräggböle träsket on rehevyystasoltaan erittäin rehevä ja sen vedenväri on humuspitoisen ruskeaa. Pitkään jatkunut ravinne- ja kiintoainekuormitus on kasannut järven pohjaan ravinnerikkaan sedimentin, joka happitilanteen heikentyessä aiheuttaa järven sisäistä kuormitusta. Järven ravinnepitoisuus vaihtelee huomattavasti vuosittain ja vuodenajoittain, mutta Gräggböle träsketin fosfori- ja typpipitoisuudet ylittävät kaikille järvityypeille esitetyt ekologisen hyvän tilan vedenlaadun luokkarajat. Ravinteet ovat pääosin liuenneessa muodossa eli fosfaattina ja ammoniumtyppenä.

Kesäisin Gräggböle träsketissä on lähes vuosittain havaittu hapen ylikyllästystä, jota selittää järven planktonlevien ja kasvien runsastuottoisuus. Pohjan hajoava kasviaines kuluttaa kuitenkin järven pohjaveden happea. Gräggböle träsketissä on todettu esiintyvän talvisin hapenvajausta, joka aiheuttaa joskus kalakuolemia.

Gräggböle träsketin veden happamuus on neutraali pH:n ollessa noin 6,9. Kesällä järven pH-arvot ovat olleet ajoittain korkealla (7,7–9,1). Kalkkipitoinen kallioperä aiheuttaa järven vesiin korkean alkaliteetin eli kyvyn vastustaa pH-muutoksina. Vuonna 2013 järven alkaliteettiluku oli noin 10-kertainen verrattuna tyypillisiin suomalaisiin järviin.