Ero sivun ”Hangasjärvi (14.184.1.011)” versioiden välillä
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | + | Hangasjärvi on tyypillinen hapahko lievästi humuspitoinen. Sen vesi on väriltään erittäin ruskeaa. Näkösyvyys on 1,5 m. Järvi on lievästi rehevä. Vedenlaatu on hyvää keskitasoa. | |
Hangasjärvi sijaitsee Lakiasuon (69 ha) turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä. Tuotantoalueen vedet purkautuvat laskeutusaltaiden kautta Nahkaojaan, joka laskee noin 1 km:n päässä tuotantoalueesta Haukijokeen. Haukijoesta vedet valuvat Pieni- Murtosen järveen ja sieltä noin 2,5 km pitkän Penttilänjoen kautta Murtosen järveen ja edelleen Hangasjärveen. Hangasjärvestä vedet kulkevat kahta reittiä Tirvanjärveen ja edelleen Valkealan reittiä pitkin Kymijokeen. Luontaisia laskusuuntia ei ole ojituksella muutettu (Itä-Suomen ympäristölupavirasto, 2004). Hangasjärven kokonaisfosforiarvo 18,5 ug/l on hieman laskenut edelliseen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkastelujaksoon 1985 -1995 arvoihin (20 ug/l) verrattuna. Haja-asutuksen ravinnepäästöjen vähentyminen on voinut vaikuttaa tähän suotuisasti. Veden väriarvoissa on tapahtunut voimakas nousu, tarkastelujakson 1985 – 1994 arvoista alle 20 mg Pt/l vuoden 2002 arvoon 143 mg Pt/l. Tähän voi ainoastaan vaikuttaa valuma-alueelta tuleva kiintoaine ja humus, jotka nostavat selvästi väriarvoa. | Hangasjärvi sijaitsee Lakiasuon (69 ha) turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä. Tuotantoalueen vedet purkautuvat laskeutusaltaiden kautta Nahkaojaan, joka laskee noin 1 km:n päässä tuotantoalueesta Haukijokeen. Haukijoesta vedet valuvat Pieni- Murtosen järveen ja sieltä noin 2,5 km pitkän Penttilänjoen kautta Murtosen järveen ja edelleen Hangasjärveen. Hangasjärvestä vedet kulkevat kahta reittiä Tirvanjärveen ja edelleen Valkealan reittiä pitkin Kymijokeen. Luontaisia laskusuuntia ei ole ojituksella muutettu (Itä-Suomen ympäristölupavirasto, 2004). Hangasjärven kokonaisfosforiarvo 18,5 ug/l on hieman laskenut edelliseen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkastelujaksoon 1985 -1995 arvoihin (20 ug/l) verrattuna. Haja-asutuksen ravinnepäästöjen vähentyminen on voinut vaikuttaa tähän suotuisasti. Veden väriarvoissa on tapahtunut voimakas nousu, tarkastelujakson 1985 – 1994 arvoista alle 20 mg Pt/l vuoden 2002 arvoon 143 mg Pt/l. Tähän voi ainoastaan vaikuttaa valuma-alueelta tuleva kiintoaine ja humus, jotka nostavat selvästi väriarvoa. |
Versio 19. elokuuta 2014 kello 13.35
Järvi
Nimi: Hangasjärvi
Järvinumero: 14.184.1.011
Vesistöalue: Pasinjoen - Hangasjärven valuma-alue (14.184)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 328 ha
Syvyys: 10,36 m
Keskisyvyys: 2,5 m
Tilavuus: 8 212 580 m³0,00821 km³ <br />8 212 580 000 l <br />
Rantaviiva: 29,14 km29 140 m <br />
Korkeustaso: 84,06 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Muodoltaa vaihteleva ja rikkonainen Hangasjärvi sijaitsee pohjoisessa Kouvolassa, entisen Valkealan kunnan alueella. Järven keskisyvyys on 2,5 m ja syvin kohta 10,4 m. Rantaviivaa järvelle kertyy reilut 29 km. Järvessä on paljon lahtia ja 15 saarta.
Nykytila ja suojelu
Hangasjärvi on tyypillinen hapahko lievästi humuspitoinen. Sen vesi on väriltään erittäin ruskeaa. Näkösyvyys on 1,5 m. Järvi on lievästi rehevä. Vedenlaatu on hyvää keskitasoa.
Hangasjärvi sijaitsee Lakiasuon (69 ha) turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä. Tuotantoalueen vedet purkautuvat laskeutusaltaiden kautta Nahkaojaan, joka laskee noin 1 km:n päässä tuotantoalueesta Haukijokeen. Haukijoesta vedet valuvat Pieni- Murtosen järveen ja sieltä noin 2,5 km pitkän Penttilänjoen kautta Murtosen järveen ja edelleen Hangasjärveen. Hangasjärvestä vedet kulkevat kahta reittiä Tirvanjärveen ja edelleen Valkealan reittiä pitkin Kymijokeen. Luontaisia laskusuuntia ei ole ojituksella muutettu (Itä-Suomen ympäristölupavirasto, 2004). Hangasjärven kokonaisfosforiarvo 18,5 ug/l on hieman laskenut edelliseen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkastelujaksoon 1985 -1995 arvoihin (20 ug/l) verrattuna. Haja-asutuksen ravinnepäästöjen vähentyminen on voinut vaikuttaa tähän suotuisasti. Veden väriarvoissa on tapahtunut voimakas nousu, tarkastelujakson 1985 – 1994 arvoista alle 20 mg Pt/l vuoden 2002 arvoon 143 mg Pt/l. Tähän voi ainoastaan vaikuttaa valuma-alueelta tuleva kiintoaine ja humus, jotka nostavat selvästi väriarvoa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hangasjärven kalastoon kuuluvat luontaisesti ainakin seuraavat kalalajit: hauki, ahven, siika, lahna, särki, kuha ja made. Järveen on istutettu kuhan ohella planktonsiikaa, harjusta, järvisiikaa ja -taimenta
Hangasjärvessä on hieman rapuja, mutta kanta ei ole pyyntivahva.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Inkerilän kylä sijaitsee Hangasjärven rannalla. Sen asutus on hajautunut neljään paikkaa, jotka ovat: Vanha-Mauno, Uusi-Mauno, Kohopää ja Korjankylä. Järven rantamilla viettää aikaansa myös suuri joukko mökkiläisiä, jotka saavat nauttia runsaista riista- ja kala-apajista.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Valkealan kalastusalueen käyttö- ja hoirosuunnitelma http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/KHSValkeala2008.pdf