Ero sivun ”Arrajärvi (14.122.1.005)” versioiden välillä
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | Arrajärvi on melko matala ja lievästi rehevä järvi. Vedessä on lievä humusleima. | + | Arrajärvi on melko matala ja lievästi rehevä järvi. Vedessä on lievä humusleima. Näkösyvyys on 2 m. |
Arrajärvi on kärsinyt mataluudesta, veden huonosta vaihtuvuudesta, liiallisesta vesikasvillisuudesta, vinoutuneesta kalaston rakenteesta, levähaitoista ja alusveden hapettomuudesta kerrostuneisuuskausina. Neljännes Arrajärven valuma-alueen kokonaispinta-alasta on ollut 1980 –luvulla peltoviljelyssä, joten Arrajärven suurimpana ravinnekuormittajana on pidetty maanviljelyä. Järven kuormitus on viime vuosina ollut pienenemään päin maatalouden hajakuormituksen pienentyessä Arrajärven ympäristön karjatalouden ja viljanviljelyn vähentyessä. Nykyisellä säännöstelyllä Arrajärven vedenpinta pidetään hyvin vakaana eikä Arrajärvessä esiinny vesistöjen luonnollista vuodenaikaista vedenkorkeuden vaihtelua kevättulvineen ja korkeampine alkukesän vedenkorkeuksineen. Säännöstely on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei vesi vaihdu Arrajärvessä yhtä hyvin kuin säännöstelemättömässä tilanteessa eikä Kymijoen valtaväylän vähäravinteisempi vesi pääse niin hyvin huuhtelemaan Arrajärveä. Em. seikat ovat voineet omalta osaltaan edistää Arrajärven rehevöitymiskehitystä. | Arrajärvi on kärsinyt mataluudesta, veden huonosta vaihtuvuudesta, liiallisesta vesikasvillisuudesta, vinoutuneesta kalaston rakenteesta, levähaitoista ja alusveden hapettomuudesta kerrostuneisuuskausina. Neljännes Arrajärven valuma-alueen kokonaispinta-alasta on ollut 1980 –luvulla peltoviljelyssä, joten Arrajärven suurimpana ravinnekuormittajana on pidetty maanviljelyä. Järven kuormitus on viime vuosina ollut pienenemään päin maatalouden hajakuormituksen pienentyessä Arrajärven ympäristön karjatalouden ja viljanviljelyn vähentyessä. Nykyisellä säännöstelyllä Arrajärven vedenpinta pidetään hyvin vakaana eikä Arrajärvessä esiinny vesistöjen luonnollista vuodenaikaista vedenkorkeuden vaihtelua kevättulvineen ja korkeampine alkukesän vedenkorkeuksineen. Säännöstely on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei vesi vaihdu Arrajärvessä yhtä hyvin kuin säännöstelemättömässä tilanteessa eikä Kymijoen valtaväylän vähäravinteisempi vesi pääse niin hyvin huuhtelemaan Arrajärveä. Em. seikat ovat voineet omalta osaltaan edistää Arrajärven rehevöitymiskehitystä. |
Versio 25. elokuuta 2014 kello 17.14
Järvi
Nimi: Arrajärvi
Järvinumero: 14.122.1.005
Vesistöalue: Mankalan Arrajärven alue (14.122)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 990,83 ha
Syvyys: 8,96 m
Keskisyvyys: 2,89 m
Tilavuus: 28 650 200 m³0,0287 km³ <br />28 650 200 000 l <br />
Rantaviiva: 44,02 km44 020 m <br />
Korkeustaso: 74,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lahti, Iitti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Arrajärvi sijaitsee Nastolassa ja Iitissä ja sen vesipinta-ala on 9,8 km . Valuma-alueen pinta-ala on 415 km . Järven suurin syvyys on 8,96m ja keskisyvyys 2,9 m. Järven pituus on noin 7 km ja rantaviivan pituus noin 44 km. Arrajärveltä on suorat vesiyhteydet Kettujärvelle ja pohjoispäästään Kymijoelle.
Nykytila ja suojelu
Arrajärvi on melko matala ja lievästi rehevä järvi. Vedessä on lievä humusleima. Näkösyvyys on 2 m.
Arrajärvi on kärsinyt mataluudesta, veden huonosta vaihtuvuudesta, liiallisesta vesikasvillisuudesta, vinoutuneesta kalaston rakenteesta, levähaitoista ja alusveden hapettomuudesta kerrostuneisuuskausina. Neljännes Arrajärven valuma-alueen kokonaispinta-alasta on ollut 1980 –luvulla peltoviljelyssä, joten Arrajärven suurimpana ravinnekuormittajana on pidetty maanviljelyä. Järven kuormitus on viime vuosina ollut pienenemään päin maatalouden hajakuormituksen pienentyessä Arrajärven ympäristön karjatalouden ja viljanviljelyn vähentyessä. Nykyisellä säännöstelyllä Arrajärven vedenpinta pidetään hyvin vakaana eikä Arrajärvessä esiinny vesistöjen luonnollista vuodenaikaista vedenkorkeuden vaihtelua kevättulvineen ja korkeampine alkukesän vedenkorkeuksineen. Säännöstely on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei vesi vaihdu Arrajärvessä yhtä hyvin kuin säännöstelemättömässä tilanteessa eikä Kymijoen valtaväylän vähäravinteisempi vesi pääse niin hyvin huuhtelemaan Arrajärveä. Em. seikat ovat voineet omalta osaltaan edistää Arrajärven rehevöitymiskehitystä.
Järven käyttökelpoisuus on tyydyttävä/välttävä. Arrajärven vedenlaatuun ja kalastoon vaikuttaa voimatalouden säännöstely. Järvessä on suoritettu hoitokalastuksia.
Vuonna 1990 tehdyn kuormitusselvityksen mukaan Arrajärven fosforikuormituksesta suurin osa tulee pelloista, seuraavaksi suurin fosforikuormittaja on luonnonhuuhtouma. Lisäksi kuormitusta tulee karjataloudesta, kiinteistöistä, metsätaloudesta ja laskeuman mukana ilmasta. (Arrajärven hajakuormitusselvitys 1990, Nastolan kunta, Kimmo Tuikka)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Arrajärvi on suosittu virkistyskalastuskohde. Tärkeimmät saaliskalat ovat kuha ja hauki. Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ainakin särki, ahven, lahna, pasuri, salakka, kiiski, hauki, ruutana, suutari ja sorva. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, haukea ja toutainta.
Järvellä voi päästä näkemään mm. telkkiä, silkkiuikkuja, kalalokkeja ja kalatiiroja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Arrajärven rannoilla on niin vakituista- kuin vapaa-ajanasutusta. Järvellä on noin 80 rantakiinteistöä. Järvi on myös suosittu virkistyskalastus-, melonta- ja retkeilykohde. Säännöllisesti kalastavien määrä on yli 250 henkilöä vuodessa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Nastolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet | ||
Ahvenlampi Alanen | Alvojärvi | Arrajärvi | Evattu | Hessu | Hirvilammi | Iso Mustalammi | Iso-Kalaton | Iso-Kukkanen | Isolammi | Kaarlammi | Kakarlammi | Kalkkunen | Kalliojärvi | Kangaslammi | Kilpanen | Kuorelampi | Kymijärvi | Känkjärvi | Lapakisto | Luhtlammi | Löyttylammi | Nahila | Nassari | Oksjärvi | Pitkäjärvi | Pömpänlammi | Ruuhijärvi | Salamajärvi | Sammalisto | Silmälammi | Sorvanen | Sylvöjärvi | Särkijärvi | Tekolammi | Tervalammi | Turranlampi | Ukonlammi | Valkeajärvi | Ventus | Vähä Mustalammi | Vähä-Kalaton |