Ero sivun ”Suoramanjärvi (35.713.1.023)” versioiden välillä
Rivi 66: | Rivi 66: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Vuonna 1985 tehdyn tutkimuksen mukaan Suoramanjärven vesi- ja rantakasvillisuus on runsainta järven itäpäässä lähellä järven laskuojaa. Alueen pohjoisrannan muodostaa hyllyvä umpeen kasvava ruokoluhta. Eteläranta on laidunnettua tervaleppävaltaista lehtoa. Laidunnuksen takia ranta on epätasaista ja rantakasvillisuus rikkonaista. | ||
+ | |||
+ | Eteläranta on huomattavissa määrin ollut rehevää lehtoa, joka kuitenkin on kärsinyt rakentamisen seurauksena. Järven rantojen puustolla on vyöhykkeen kapeudesta huolimatta maisemallista merkitystä. Luusuassa ja Mäljän tilan kohdalla on säilynyt rehevää tervaleppävaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa mm. keltavuokko, linnunsilmä ja hirssisara. | ||
+ | |||
+ | Suoramanjärven lounaisrannan rinteessä kasvaa useita harvinaisen puoleisia lehtokasveja, mm. kotkansiipi, lehtokuusama, imikkä, näsiä ja kaikki kolme vuokkolajia. | ||
+ | |||
+ | Suoramanjärvi on runsasravinteinen järvi, joten kasvitieteellisesti se kuuluu osmankäämi – ratamosarpio -tyyppiin. Järven lajistoon kuuluukin suhteellisen monia vaateliaita vesikasveja. Näistä harvinaisin on sahalehti, joka on tavattu järvestä jo 1940 -luvulla. Se on löydetty järvestä myös 2008. Muita vaateliaita lajeja ovat leveäosmankäämi, sarjarimpi, tylppälehtivita, kilpukka ja isolimaska. Karvalehti on löytynyt järvestä vuonna 2005. | ||
+ | |||
+ | Suoramanjärven valtalajeja ovat järviruoko, ulpukka ja rantapalpakko. Laajimmat ja tiheimmät ruovikot ovat järven itäpäässä pohjoisrannan luhdan kohdalla. Yleisin ja runsain kellulehtinen on kaikenlaisissa vesissä viihtyvä ulpukka. Järven itäpäässä ulpukan seassa kasvaa uistinvitaa, kellulehtistä rantapalpakkoa, aiemmin siellä kasvoi myös siimapalpakkoa. Pohjanlumme on niukentunut selvästi. Järvessä kasvaa runsaanpuoleisesti myös uposlehtisiä vesikasveja, runsaimpina purovita ja ahvenvita. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 27. elokuuta 2014 kello 14.18
Järvi
Nimi: Suoramanjärvi
Järvinumero: 35.713.1.023
Vesistöalue: Roineen alue (35.713)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 14,01 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,11 km2 110 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kangasala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suoramanjärvi sijaitsee Kangasalan kunnan Suoraman taajaman eteläpuolella. Tampere-Lahti-tie kulkee järven pohjoispuolitse. Suoramanjärvi laskee Supanojaa pitkin Kirkkojärveen. Valuma-alueella on runsaasti peltoa ja haja-asutusta, mikä näkyy selvästi vedenlaadussa. Pienikokoisen Kaarninkaisen vedet laskevat Suoramanjärven länsiosaan.
Nykytila
Suoramanjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1968, 1969, 1982, 1983, 1992, 1993, 1994 ja 2002.
Suoramanjärven vesi on valuma-alueen luonteesta johtuen sameahkoa. Suoramanjärveen kohdistuu kuormitusta niin pelloilta kuin myös haja-asutuksesta.
Ravinnetaso on vaihdellut fosforipitoisuuden perusteella paljon, lievästi rehevästä erittäin rehevään. Myös typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa korkeampia. Pitkällä aikavälillä ravinnetasossa ei voida todeta selvää muutossuuntaa.
Suoramanjärvi ei kerrostu kesäisin lämpötilan mukaan, eikä happitilanne muodostu siten kesäisin ongelmaksi. Talvisin hapen kuluminen on rehevöitymisestä johtuen varsin voimakasta, ja heikoimmillaan happi on kulunut pohjan läheisestä vesikerroksesta lähes loppuun. Hapen kuluminen on pintavedessäkin voimakasta. Kokonaisuutena happitilanne on ollut talvisin tyydyttävällä tai vain välttävällä tasolla.
Vuonna 2011 Suoramanjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön arvioitiin tyydyttäväksi voimakkaan rehevöitymisen ja talvisin todettujen happitalouden ongelmien takia.
Vuosina 1982–83 tehdyssä perustutkimuksessa Suoramanjärven veden kemiasta tulokseksi on saatu seuraavat arvot:
10.8.82 | Syvyys | Lämpötila | Happi | Happi | Sameus | Sähkönj. |
---|---|---|---|---|---|---|
m | °C | mgO2/l | % | FTU | mS/m | |
1 | 21,3 | 9,1 | 103 | 3,0 | 17 | |
3 | 19,7 | 2,8 | 31 | 5,8 | 18 | |
22.2.83 | ||||||
1 | 1,3 | 4,7 | 33 | 3,3 | 21 | |
2 | 1,6 | 2,7 | 19 | |||
3 | 3,2 | 1,0 | 7 | 7,7 | 22 |
10.8.82 | Happamuus | Väri | KHT | kok. N | kok. P | kok. Fe | Näkös. |
---|---|---|---|---|---|---|---|
pH | mgPt/l | mgO2/l | μg/l | μg/l | μg/l | dm | |
7,6 | 40 | 8,2 | 710 | 18 | 310 | 13 | |
7,0 | 40 | 7,5 | 36 | ||||
22.2.83 | |||||||
6,5 | 35 | 5,3 | 2600 | 22 | 560 | 15 | |
5,6 | 34 | ||||||
6,5 |
Suojelu
Suoramanjärven länsipuolella sijaitsee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva 8,9 hehtaarin lehtoalue. Pääosa lehdosta on metsähallituksen hallinnassa, Kangasalan kunta on rauhoittanut omistamansa 1,3 hehtaarin rinne- ja rantalehtoalueen.
Rinteen yläosien haapavaltainen kuivahko lehto vaihettuu alarinteessä hieskoivujen ja mesiangervon luonnehtimaksi kosteaksi suurruoholehdoksi. Koivujen, kuusten ja haapojen seassa kasvaa paikoitellen melko paljon metsälehmusta (kookkaimmat 15–20 m) sekä etenkin alueen eteläosissa pähkinäpensasta.
Suoramanjärven lehdossa kukkii niin valko- ja sinivuokkoja kuin keltavuokkojakin. Valko- ja keltavuokko leviävät kasvustollisesti muodostaen laajoja vuokkokasvustoja, mutta sinivuokko puolestaan lisääntyy siementen avulla, joten sitä näkee metsämaalla siellä täällä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuonna 1985 tehdyn tutkimuksen mukaan Suoramanjärven vesi- ja rantakasvillisuus on runsainta järven itäpäässä lähellä järven laskuojaa. Alueen pohjoisrannan muodostaa hyllyvä umpeen kasvava ruokoluhta. Eteläranta on laidunnettua tervaleppävaltaista lehtoa. Laidunnuksen takia ranta on epätasaista ja rantakasvillisuus rikkonaista.
Eteläranta on huomattavissa määrin ollut rehevää lehtoa, joka kuitenkin on kärsinyt rakentamisen seurauksena. Järven rantojen puustolla on vyöhykkeen kapeudesta huolimatta maisemallista merkitystä. Luusuassa ja Mäljän tilan kohdalla on säilynyt rehevää tervaleppävaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa mm. keltavuokko, linnunsilmä ja hirssisara.
Suoramanjärven lounaisrannan rinteessä kasvaa useita harvinaisen puoleisia lehtokasveja, mm. kotkansiipi, lehtokuusama, imikkä, näsiä ja kaikki kolme vuokkolajia.
Suoramanjärvi on runsasravinteinen järvi, joten kasvitieteellisesti se kuuluu osmankäämi – ratamosarpio -tyyppiin. Järven lajistoon kuuluukin suhteellisen monia vaateliaita vesikasveja. Näistä harvinaisin on sahalehti, joka on tavattu järvestä jo 1940 -luvulla. Se on löydetty järvestä myös 2008. Muita vaateliaita lajeja ovat leveäosmankäämi, sarjarimpi, tylppälehtivita, kilpukka ja isolimaska. Karvalehti on löytynyt järvestä vuonna 2005.
Suoramanjärven valtalajeja ovat järviruoko, ulpukka ja rantapalpakko. Laajimmat ja tiheimmät ruovikot ovat järven itäpäässä pohjoisrannan luhdan kohdalla. Yleisin ja runsain kellulehtinen on kaikenlaisissa vesissä viihtyvä ulpukka. Järven itäpäässä ulpukan seassa kasvaa uistinvitaa, kellulehtistä rantapalpakkoa, aiemmin siellä kasvoi myös siimapalpakkoa. Pohjanlumme on niukentunut selvästi. Järvessä kasvaa runsaanpuoleisesti myös uposlehtisiä vesikasveja, runsaimpina purovita ja ahvenvita.