Ero sivun ”Happikato” versioiden välillä
(Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.) |
p |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
__NOTOC__ | __NOTOC__ | ||
| + | [[Tiedosto:Happikato.jpg|right]] | ||
Happikadolla eli anoksialla tarkoitetaan tilannetta, jossa pohjasedimentin pinta on hapeton. | Happikadolla eli anoksialla tarkoitetaan tilannetta, jossa pohjasedimentin pinta on hapeton. | ||
| Rivi 12: | Rivi 13: | ||
Varsinaisen Itämeren avomerialueilla, jossa vesi on pysyvästi kerrostunutta, pohjilla vallitsee lähes jatkuva happikato ja syvävesi sisältää rikkivetyä. Pohjanmereltä tulevat suuret suolavesipulssit parantavat hetkellisesti varsinaisen Itämeren syvänteiden happitilannetta syjäyttämällä osan hapettomasta vedestä. | Varsinaisen Itämeren avomerialueilla, jossa vesi on pysyvästi kerrostunutta, pohjilla vallitsee lähes jatkuva happikato ja syvävesi sisältää rikkivetyä. Pohjanmereltä tulevat suuret suolavesipulssit parantavat hetkellisesti varsinaisen Itämeren syvänteiden happitilannetta syjäyttämällä osan hapettomasta vedestä. | ||
| − | [[Suomenlahti| | + | [[Suomenlahti|Suomenlahdella]] kerrostuneisuus vaihtelee voimistuen suuren suolavesipulssin seurauksena. Kerrostuneisuuden voimistuminen johtaa lopulta pohjien happitilanteen heikkenemiseen. |
[[Pohjanlahti|Pohjanlahdella]] kerrostuneisuus on heikkoa eikä happikatoa esiinny. | [[Pohjanlahti|Pohjanlahdella]] kerrostuneisuus on heikkoa eikä happikatoa esiinny. | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
| + | * [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Itameren_happi_ja_ravinnetilanne%2831465%29 Itämeren happi- ja ravinnetilanne] (Ymparisto.fi -verkkopalvelu) | ||
[[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Prosessit]] | [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Prosessit]] | ||
Versio 11. marraskuuta 2014 kello 17.23
Happikadolla eli anoksialla tarkoitetaan tilannetta, jossa pohjasedimentin pinta on hapeton.
Veden tiheyskerrostuneisuus voi estää tuulta sekoittamasta hapekasta pintavettä pohjanläheiseen veteen. Tällöin hajotustoiminta kuluttaa lopulta kokonaan hapen sedimentin pinnasta ja pohjanläheisestä vedestä.
Loppukesällä rehevöityneille rannikkoalueille syntyy hapettomia pohja-alueita, jos vesi on kerrostunutta ja alueen vedenvaihto heikkoa.Rantavyöhykkeen runsas rihmaleväkasvusto irtoaa vanhetessaan kasvualustastaan ja vajoaa. Tällöin suojaisille pohja-alueille voi muodostua laajoja levämattoja, jotka hajotessaan kuluttavat altaan kaiken hapen.
Hapen vähetessä pohjasedimentin fosfori vapautuu veteen ja myös luonnollinen typenpoisto heikkenee. Hapen loputtua hajotustoiminta alkaa käyttää hapettimenaan sulfaattia ja samalla veteen muodostuu myrkyllistä rikkivetyä. Pohjaeläimet kuolevat ja pohjakalat pakenevat alueelta.
Happikato Itämeren eri osissa
Varsinaisen Itämeren avomerialueilla, jossa vesi on pysyvästi kerrostunutta, pohjilla vallitsee lähes jatkuva happikato ja syvävesi sisältää rikkivetyä. Pohjanmereltä tulevat suuret suolavesipulssit parantavat hetkellisesti varsinaisen Itämeren syvänteiden happitilannetta syjäyttämällä osan hapettomasta vedestä.
Suomenlahdella kerrostuneisuus vaihtelee voimistuen suuren suolavesipulssin seurauksena. Kerrostuneisuuden voimistuminen johtaa lopulta pohjien happitilanteen heikkenemiseen.
Pohjanlahdella kerrostuneisuus on heikkoa eikä happikatoa esiinny.
Aiheesta muualla
- Itämeren happi- ja ravinnetilanne (Ymparisto.fi -verkkopalvelu)
