Ero sivun ”Valkealammi (21.062.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | [http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/ | + | [http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/1057/J%E4rvien%20seuranta.html Vedenlaadun seurannan raportit] |
http://kartta.hyvinkaa.fi/ | http://kartta.hyvinkaa.fi/ | ||
Versio 24. marraskuuta 2014 kello 15.05
Järvi
Nimi: Valkealammi
Järvinumero: 21.062.1.001
Vesistöalue: Keihäsjoen keskiosan alue (21.062)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 26,17 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,03 km3 030 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vihti
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Vihdin ja Hyvinkään rajalla sijaitsevassa Valkealammissa vesisyvyyttä on viitisen metriä. Pinta-alaltaan 26 hehtaarin lammen valuma-alue on pieni, 68 ha. Lampea reunustaa metsäiset moreenirinteet ja vain Hyvinkään puoleisessa päässä on asutusta. Valkealammista vesiä purkautuu kaivetussa ojassa Valkealamminsuolle ja kohti Keihäsjokea.
Veden laatu
Valkealammen vedenlaatua on seurattu Hyvinkään pintavesien seurantaohjelman mukaisesti kuuden vuoden välein, viimeksi 2011.
Valkealammessa vesi on kirkasta, melko väritöntä (20 mg Pt/l) ja lievästi hapanta. Elokuussa 2011 järven näkösyvyydeksi mitattiin näytteenottimen valkolevyllä 270 cm eli auringon valo mahdollisti perustuotannon lammen pohjaan asti. Happitilanne Valkealammissa on hyvä.
Valkealammi on pinnasta pohjaan niukkaravinteiden, kokonaisfosforipitoisuus noin 8 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 320 µg/l. Lammen muodostuvaa levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus, 3 µg/l, osoittaa karuja tuotanto-olosuhteita.
Valkealammi on hieno lampi Hyvinkään ja Vihdin rajalla. Lammen säilyminen nykyisessä tilassaan on mahdollista, jos lampeen kohdistuva kuormitus ei lisäänny. Luonnontilainen ranta suojaa lampea. Valkealammessa ensimmäinen havaittava rehevöitymisen merkki ovat todennäköisesti vesikasvillisuuden runsastuminen, koska lammen kirkkaus mahdollistaa perustuotannon koko järven alueella.
Reitit ja paikat
Valkelammi ja muut lähiympäristön selvästi toinen toisistaan poikkeavat pikkulammet; Mustalammi, Pikku-ja Iso-Kairi sekä alueen metsäpurot ovat hienoja retkeilykohteita. Rakennettuja rantoja on alueella vain vähän, mutta metsähakkuita alueella on tehty jonkin verran. Metsätieverkosto on melko tiheä ja Valkealammin luoteisreunassa menee metsäpolku.
