Ero sivun ”Kiuruvesi (04.523.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä

Versio 16. helmikuuta 2015 kello 07.46

KIURUVESI (04.523.1.001)
Järvityyppi	Runsasravinteiset järvet (Rr)
Järven pinta-ala	1 432 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 1,4 m ja max. 8,0 m
Laskennallinen viipymäaika	26 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	Koko valuma-alue 1439 km², lähivaluma-alue 98,4km²
Valuma-alueen kuvaus	Kiuruveden valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 15 %, vesistöjen reilut 4 % ja rakennettujen alueiden 3 %. Muu osa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä ja hyvin suurelta osin ojitettua turvemaata. Valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita.
Järven nykytila	Kiuruveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävävät korkeat ravinnepitoisuudet (välttävää tasoa), jotka ovat johtaneet mm. levien runsastumiseen (toistuvia kesäaikaisia sinileväkukintoja). Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja kalasto hyvän ja tyydyttävän rajalla.
Kuormitus- ja muutostekijät	Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 40 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tarvittaessa tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Järveen kohdistuvista hoitotoimenpiteistä hapetusta ja hoitokalastusta kannattaa jatkaa. Sen sijaan varsinainen tehokalastus ei ole ajankohtainen ennen kuin ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä alle kriittisen tason.
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Kiuruveden etelälahdelta on tullut osakaskunnan aloite kunnostustoimenpiteeksi vuonna 2012. Suunnitteluja ei ole vielä käynnistetty. Kasvillisuutta on poistettu 1970-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle asti. Myös ruoppauksia on tehty 80-luvun taitteessa ja vuonna 2000. Kiuruveden valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012). Viimeisin Kiuruveden tilan parantamiseen liittyvä selvitys on julkaistu 2013. Kiuruveden tilan parantaminen: Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen Miettinen, T. ym. 2013.
Seuranta	Kiuruveden vedenlaatua sekä ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan säännöllisesti Iisalmen reitin yhteistarkkailussa.

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 | Järven pinta-ala || 1 432 ha
 |-
-| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,4 m  ja max. 8,0 m
+| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,4 m ja max. 8,0 m
 |-
 | Laskennallinen viipymäaika || 26 vrk
@@ Rivi 17: / Rivi 17: @@
 | Järven nykytila  || Kiuruveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävävät korkeat ravinnepitoisuudet (välttävää tasoa), jotka ovat johtaneet mm. levien runsastumiseen (toistuvia kesäaikaisia sinileväkukintoja). Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja kalasto hyvän ja tyydyttävän rajalla.
 |-
-| Kuormitus- ja muutostekijät || Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous,  haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus.  Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentään jopa 40 %.
+| Kuormitus- ja muutostekijät || Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous,  haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 40 %.
 |-
 | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tarvittaessa tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus.
@@ Rivi 25: / Rivi 25: @@
 | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kiuruveden etelälahdelta on tullut osakaskunnan aloite kunnostustoimenpiteeksi vuonna 2012. Suunnitteluja ei ole vielä käynnistetty. Kasvillisuutta on poistettu 1970-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle asti. Myös ruoppauksia on tehty 80-luvun taitteessa ja vuonna 2000.
-Kiuruveden valuma-alueella on tehty   vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua.  Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
+Kiuruveden valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
 Viimeisin Kiuruveden tilan parantamiseen liittyvä selvitys on julkaistu 2013. Kiuruveden tilan parantaminen: [http://www.doria.fi/handle/10024/94024 Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen Miettinen, T. ym. 2013].