Ero sivun ”Hernejärvi (04.581.1.021)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! HERNEJÄRVI (04.581.1.021) !! |- | Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |- | Järven pinta-ala || 278 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisy...) |
p (Suojasi sivun Hernejärvi (04.581.1.021)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))) |
Versio 19. maaliskuuta 2015 kello 07.14
HERNEJÄRVI (04.581.1.021) | |
---|---|
Järvityyppi | Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |
Järven pinta-ala | 278 ha |
Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 2,3 m ja max. 12,1 m |
Laskennallinen viipymäaika | 7 vrk |
Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 1280 km2, lähivaluma-alue 77 km2 |
Valuma-alueen kuvaus | Hernejärvi on laajan valuma-alueen alapuolinen läpivirtausjärvi, jonka viipymä on hyvin lyhyt. Hernejärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 8 %, mutta järven lähivaluma-alueella ja erityisesti järven rantaa-alueilla peltojen osuus on huomattavasti suurempi. Pääosa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä. |
Järven nykytila | Hernejärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi, perustuen ennen kaikkea korkeisiin leväpitoisuuksiin. Myös veden fosforipitoisuus on tyydyttävällä tasolla ja alusvedessä on merkkejä happitilanteen heikentymisestä. Vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa. |
Kuormitus- ja muutostekijät | Hernejärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %. |
Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Myös haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuus tulisi varmistaa.
Erittäin lyhyen viipymän ja reittivesiluonteen vuoksi Hernejärven ravintoketjuun vaikuttaminen on haasteellista, mutta mikäli järveä halutaan hoitokalastaa, tulisi ylläpitovaiheen saalismäärän olla noin 10 000 kg/v. |
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Hernejärveä on kunnostettu vuosina 1998-2005. Tällöin vedenpintaa nostettiin pohjapadolla, tehtiin ruoppauksia, vesikasvillisuuden poistoa ja toteutettiin kalataloudellinen kunnostus. Lisäksi järvelle rakennettiin venevalkama.
Hernejärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
Seuranta | Hernejärven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuosina (R3-rotaatio) tehtävällä vedenlaadun ja levämäärän näytteenotolla sekä vesikasvillisuuden pidemmin määrävälein toistuvalla seurannalla. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus