Ero sivun ”Pieni Vehkalahti (04.612.1.014)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! PIENI VEHKALAHTI (04.612.1.014) !! |- | Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph) |- | Järven pinta-ala || 198 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka...) |
p (Suojasi sivun Pieni Vehkalahti (04.612.1.014)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))) |
Nykyinen versio 19. maaliskuuta 2015 kello 07.21
PIENI VEHKALAHTI (04.612.1.014) | |
---|---|
Järvityyppi | Pienet humusjärvet (Ph) |
Järven pinta-ala | 198 ha |
Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 3,5 m ja max. 16,0 m |
Laskennallinen viipymäaika | 884 vrk |
Valuma-alueen pinta-ala | 27,8 km2 |
Valuma-alueen kuvaus | Pienen Vehkalahden valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on reilut 15 % ja rakennetun alueen noin 8 %. Pellot keskittyvät järven ranta-alueille. |
Järven nykytila | Pienen Vehkalahden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen ilmenee kasviplanktonin (levät) runsastumisena ja leväyhteisörakenteen muuttumisena sekä syvimpien vesikerrosten hapettomuutena kerrostuneisuuskausina. Järven länsiosan syvänteellä ravinteiden sisäkuormitus on varsin voimakasta. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa. |
Kuormitus- ja muutostekijät | Pienen Vehkalahden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä hapettomuudesta johtuva sisäinen ravinnekuormitus. Lisäksi vesivoimaa varten tehdyt padot estävät kalojen liikkumista. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %. |
Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.
Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.57) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 19 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 500 kg/v. |
Seuranta | Pieni Vehkalahti kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3). |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus