Ero sivun ”Maaninkajärvi (04.282.1.001)” versioiden välillä
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | [[Luokka:Säännöstellyt järvet]] |
Versio 17. maaliskuuta 2015 kello 15.37
Järvi
Nimi: Maaninkajärvi
Järvinumero: 04.282.1.001
Vesistöalue: Maaninkajärven - Ylä-Ruokoveden alue (04.282)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 435,34 ha
Syvyys: 70,42 m
Keskisyvyys: 10,58 m
Tilavuus: 257 695 000 m³0,258 km³ <br />257 695 000 000 l <br />
Rantaviiva: 108,36 km108 360 m <br />
Korkeustaso: 81,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Maaninkajärvi sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on 24,4 km². Järvi on syvä; keskisyvyys on 10,6 m ja suurin syvyys peräti 70,4 m. Tätä suurempi syvyyslukema löytyy Suomessa vain kymmenestä järvestä.
Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 17 km. Lounaispään vuonomainen Tuovilanlahti on viisi kilometriä pitkä, vain 100-300 metrin levyinen ja kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m. Lahden keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. Maaninkajärven syvänne jatkuu järven luoteisrannalla kaakkoispäähän saakka.
Järvessä on niukalti saaria, suurin on Keskisaari (224 ha). Sen itä- ja pohjoispuolinen Haalanselkä sekä lahtivedet ovat selvästi matalampia kuin muu järvi.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 5841 km², josta vettä 7,9 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Iisalmen reitti (5583 km²), joka purkautuu Onkivedestä Ahkionlahden kanavan ja Viannonkosken kautta.
Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Löytynpuro. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi putoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole.
Säännöstely
Maaninkajärven pinta on keskimäärin vain muutaman sentin Kallaveden pintaa ylempänä – Kallaveden säännöstely siis käytännössä määrää paljolti myös Maaninkajärven pinnan. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät säännöstelysivulta.
Nykytila ja suojelu
Maaninkajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti Maaninkajärven kunnostuskortista.