Ero sivun ”Vuotjärvi (04.621.1.001)” versioiden välillä
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Vuotjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Juankosken voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla. | Vuotjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Juankosken voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla. | ||
− | Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100 m3/s, putouskorkeus 6,5 metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20 | + | Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100 m3/s, putouskorkeus 6,5 metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20 GWh. |
{| class="wikitable" | {| class="wikitable" |
Versio 17. maaliskuuta 2015 kello 11.11
Järvi
Nimi: Vuotjärvi
Järvinumero: 04.621.1.001
Vesistöalue: Vuotjärven lähialue (04.621)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 5 650,34 ha
Syvyys: 32,45 m
Keskisyvyys: 4,87 m
Tilavuus: 277 064 000 m³0,277 km³ <br />277 064 000 000 l <br />
Rantaviiva: 293,83 km293 830 m <br />
Korkeustaso: 95 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vuotjärvi on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 56,5 km² ja se on Suomen 70. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 m ja suurin syvyys 32 m.
Valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 4083 km², josta vettä on 10,4 %. Yli puolet tulovirtaamasta on peräisin Lastukosken kautta laskevasta Syväristä (valuma-alue 2430 km²). Ala-Siikajärvestä laskevat Vuotjärveen Keyritynjoen ja Luostanjoen alueet, 1304 km².
Saaria on runsaasti, suurin on Iso Karkeinen (237 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Vuotjärven vedenkorkeutta mitattiin Lastukosken ala-asteikolla vuosina 1907–1992. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+ 94,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 145 cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+ 96,69 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+93,52 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 317 cm.
Vuotjärveä on säännöstelty vuodesta 1960. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988.
Vuotjärven lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Juankoskesta jaksolta 1931–1960 ja Karjalankosken voimalaitokselta vuodesta 1961 lähtien. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 46 m3/s, keskiylivirtaama 119 m3/s ja keskialivirtaama 6,5 m3/s. Äärivirtaamat olivat 230 m3/s (toukokuussa 1943) ja 1,5 m3/s (huhtikuussa 1942). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 50 m3/s, keskiylivirtaama 140 m3/s ja keskialivirtaama 0,16 m3/s. Äärivirtaamat olivat 239 m3/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m3/s.
Säännöstely
Vuotjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Juankosken voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla.
Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100 m3/s, putouskorkeus 6,5 metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20 GWh.
Vuotjärvi | |
---|---|
Säännöstelyn aloitus | 1960 |
Säännöstelyn tavoitteet | Voimatalous, tulvasuojelu |
Säännöstelyn luvanhaltija | Savon Voima Oyj |
Luvan mukainen säännöstelyväli | 1,97 m |
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin | 1,4 m |
Säännöstelyn yläraja | 1.10. NN +94,80 m, 15.10.-1.3. NN +94,97 m, 1.4. NN +94,40 m |
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina | 1.5. NN +95,40 m |
Säännöstelyn alaraja | 1.12. NN +94,13 m, 1.1. NN +94,00 m, 1.3. NN +93,90 m, 1.4.-15.5. NN +93,60 m |
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina | 1.6. NN +94,13 m, 15.6.-10.8. NN +94,25 m, 15.8. NN +94,13 m |
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1