Ero sivun ”Syväri (04.631.1.001)” versioiden välillä
(wikitekstiä) |
|||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Syväri on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 80,7 | + | Syväri on [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reittiin]] kuuluva järvi [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 80,7 km<sup>2</sup> ja se on Suomen 54. suurin järvi. Keskisyvyys on 7 m ja suurin syvyys 41 m. |
− | + | Saaria Syvärissä on runsaasti, suurimmat ovat Keinolansaari (151 ha), Aholansaari (147 ha), Horsma (97 ha) ja Autio (91 ha). | |
− | + | Syvärin valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 2 430 km<sup>2</sup>, josta vettä on 11,1 %. Suurin osavaluma-alue on [[Nurmijoen alue (04.64)|Nurmijoen valuma-alue]] (1 625 km<sup>2</sup>). | |
− | ==Vedenkorkeus ja virtaama== | + | ===Vedenkorkeus ja virtaama=== |
− | Syvärin vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1906 | + | Syvärin vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1906 alkaen. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+95,48 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 183 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+97,61 m (toukokuussa 1943) ja alin NN+93,76 m (huhtikuussa 1972), joten äärivaihtelu on ollut 385 cm. |
− | Syväriä on säännöstelty vuodesta | + | Syväriä on säännöstelty vuodesta 1960 alkaen. Yläraja määräytyy lumen vesiarvon mukaan ja alaraja on NN+94,20 m. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988 alkaen. |
− | Syvärin lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä jaksoilta 1911–1958 ja 1989–2010. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 27 | + | Syvärin lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä jaksoilta 1911–1958 ja 1989–2010. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 27 m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 67 m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 8,4 m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat olivat 118 m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1943) ja 2,1 m<sup>3</sup>/s (huhtikuussa 1948). Jälkimmäisellä, nykyisen säännöstelyn mukaisella jaksolla keskivirtaama oli 26 m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 80 m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 1,8 m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat olivat 136 m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m<sup>3</sup>/s. |
− | ==Säännöstely== | + | ===Säännöstely=== |
+ | Syväriä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Lastukosken säännöstelypadolla. | ||
− | + | {|class="wikitable" | |
− | |||
− | {| class="wikitable" | ||
|- | |- | ||
− | ! | + | !colspan=2|Syvärin säännöstely |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn aloitus || 1960 | + | |Säännöstelyn aloitus || 1960 |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu | + | |Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj | + | |Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj |
|- | |- | ||
− | | Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,45 m | + | |Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,45 m |
|- | |- | ||
− | | Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,95 m | + | |Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,95 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn yläraja || 1. | + | |Säännöstelyn yläraja || 1.3. NN+95,90 m, 1.4. NN+95,00 m ja 1.9.–31.12. NN+96,00 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina || NN +96, | + | |Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina || NN+96,10–96,65 m (vaihtelee lumen vesiarvon mukaan) |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn alaraja || NN +95,00 m, 1.4. | + | |Säännöstelyn alaraja || NN+95,00 m, 1.4.–7.5. NN+94,20 m |
|- | |- | ||
− | | Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +95,40 m | + | |Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN+95,40 m |
|} | |} | ||
− | ===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen=== | + | ====Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen==== |
− | Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima | + | Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oyj:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan. |
− | Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen | + | Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen [http://www.doria.fi/handle/10024/103585 loppuraportista]. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Rivi 56: | Rivi 55: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
− | + | [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä] Suomen ympäristökeskus | |
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | [[Luokka:Säännöstellyt järvet]] |
Versio 15. maaliskuuta 2016 kello 15.45
Järvi
Nimi: Syväri
Järvinumero: 04.631.1.001
Vesistöalue: Syvärin lähialue (04.631)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 8 073,6 ha
Syvyys: 41 m
Keskisyvyys: 6,99 m
Tilavuus: 570 127 000 m³0,57 km³ <br />570 127 000 000 l <br />
Rantaviiva: 460,27 km460 270 m <br />
Korkeustaso: 95,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio, Lapinlahti
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Syväri on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 80,7 km2 ja se on Suomen 54. suurin järvi. Keskisyvyys on 7 m ja suurin syvyys 41 m.
Saaria Syvärissä on runsaasti, suurimmat ovat Keinolansaari (151 ha), Aholansaari (147 ha), Horsma (97 ha) ja Autio (91 ha).
Syvärin valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 2 430 km2, josta vettä on 11,1 %. Suurin osavaluma-alue on Nurmijoen valuma-alue (1 625 km2).
Vedenkorkeus ja virtaama
Syvärin vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1906 alkaen. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+95,48 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 183 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+97,61 m (toukokuussa 1943) ja alin NN+93,76 m (huhtikuussa 1972), joten äärivaihtelu on ollut 385 cm.
Syväriä on säännöstelty vuodesta 1960 alkaen. Yläraja määräytyy lumen vesiarvon mukaan ja alaraja on NN+94,20 m. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988 alkaen.
Syvärin lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä jaksoilta 1911–1958 ja 1989–2010. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 27 m3/s, keskiylivirtaama 67 m3/s ja keskialivirtaama 8,4 m3/s. Äärivirtaamat olivat 118 m3/s (toukokuussa 1943) ja 2,1 m3/s (huhtikuussa 1948). Jälkimmäisellä, nykyisen säännöstelyn mukaisella jaksolla keskivirtaama oli 26 m3/s, keskiylivirtaama 80 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat olivat 136 m3/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m3/s.
Säännöstely
Syväriä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Lastukosken säännöstelypadolla.
Syvärin säännöstely | |
---|---|
Säännöstelyn aloitus | 1960 |
Säännöstelyn tavoitteet | Voimatalous, tulvasuojelu |
Säännöstelyn luvanhaltija | Savon Voima Oyj |
Luvan mukainen säännöstelyväli | 2,45 m |
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin | 1,95 m |
Säännöstelyn yläraja | 1.3. NN+95,90 m, 1.4. NN+95,00 m ja 1.9.–31.12. NN+96,00 m |
Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina | NN+96,10–96,65 m (vaihtelee lumen vesiarvon mukaan) |
Säännöstelyn alaraja | NN+95,00 m, 1.4.–7.5. NN+94,20 m |
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina | NN+95,40 m |
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oyj:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.
Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä Suomen ympäristökeskus