Ero sivun ”Siilinjärvi (04.611.1.010)/Järvikortti” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 09.41

SIILINJÄRVI (04.611.1.010)
Järvityyppi	Pienet humusjärvet (Ph)
Järven pinta-ala	282 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 6,9 m ja max. 36,2 m
Laskennallinen viipymäaika	131 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	172 km²
Valuma-alueen kuvaus	Siilinjärven valuma-alueen pinta-alasta rakennetun alueen sekä peltojen osuus on molempien vajaat 20 %. Metsää on reilut 50 % ja vesistöjä noin 10 % (mm. Sulkavanjärvi,Kevätön, Pöljänjärvi). Siilinjärven lähivaluma-alueesta rakennettua aluetta on miltei kolmasosa.
Järven nykytila	Siilinjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy selvimmin kasviplanktonin (levien) runsautena. Järven syvänteen huonosta happitilanteesta johtuen syvännepohjaeläimistön tila on heikentynyt (v. 2010 tutkimus). Veden ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin melko hyvällä tasolla, hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla.
Kuormitus- ja muutostekijät	Siilinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tuleva pistekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10%.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajentamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien taso ja toimivuus.
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Siilinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 26/2013).
Seuranta	Siilinjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä klorofyllipitoisuuksia seurataan vuosittain ja pohjaeläimistön tilaa kolmen vuoden välein velvoitetarkkailuna.

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 19: / Rivi 19: @@
 | Kuormitus- ja muutostekijät || Siilinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tuleva pistekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10%.
 |-
-| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajantamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien taso ja toimivuus.
+| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajentamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien taso ja toimivuus.
 |-
 | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Siilinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 26/2013).