Ero sivun ”Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Tuovilanlahti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä | |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä | ||
}} | }} | ||
| − | Tuovilanlahti on luode-kaakko -suuntainen, pituutta sillä on 5 km | + | Tuovilanlahti on luode-kaakko -suuntainen, pituutta sillä on 5 km ja leveyttä 100–400 metriä. |
| − | Tuovilanlahti on kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. | + | Tuovilanlahti on kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. |
Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi putoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole. | Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi putoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole. | ||
Versio 16. kesäkuuta 2015 kello 15.12
Tuovilanlahti on Maaninkajärven lahti.
- Nimi: Tuovilanlahti
- Vesialue: Maaninkajärvi (04.282.1.001)
- Päävesistö: Vuoksi (04)
- Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
- Kunta: Maaninka
- Maakunta:
- ELY-keskus:
Uusimmat havainnot
3. elokuu 2013 |
25. heinäkuu 2013 |
Lisää/muokkaa
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään, jotta voit muokata havaintoja
Tuovilanlahti on luode-kaakko -suuntainen, pituutta sillä on 5 km ja leveyttä 100–400 metriä.
Tuovilanlahti on kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin.
Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi putoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole.
