Ero sivun ”Naarjärvi (24.054.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | |||
| − | Pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä ja talvisinkin vähintään tyydyttävä. Pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta talvisin. | + | Naarjärvi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuonna 2013 määritelty erinomaiseksi. Järven ravinnepitoisuudet ja planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus ovat olleet pieniä Isosaaren havaintopaikassa. Pitkällä aikavälillä kesäiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas talviarvot ovat hieman nousseet. Talviset typpipitoisuudet ovat pienentyneet. |
| + | |||
| + | Pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä ja talvisinkin vähintään tyydyttävä. Pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt jonkin verran hapen vajausta talvisin. | ||
Naarjärven humuspitoisuus on vaihdellut etenkin väriluvun perusteella, mutta kemiallinen hapenkulutus on hieman kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden sameus on lisääntynyt hieman kesällä, vesi on ollut talvisin selvästi kirkkaampaa. Näkösyvyys on vaihdellut noin 2-4 metrin välillä. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvella selvästi pienempi kuin kesällä, jolloin planktonlevätuotanto kohottaa pH-arvoja. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut 1970-luvulta lähtien, ja on nykyisin pieni. | Naarjärven humuspitoisuus on vaihdellut etenkin väriluvun perusteella, mutta kemiallinen hapenkulutus on hieman kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden sameus on lisääntynyt hieman kesällä, vesi on ollut talvisin selvästi kirkkaampaa. Näkösyvyys on vaihdellut noin 2-4 metrin välillä. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvella selvästi pienempi kuin kesällä, jolloin planktonlevätuotanto kohottaa pH-arvoja. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut 1970-luvulta lähtien, ja on nykyisin pieni. | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 | ||
| + | |||
| + | Päivitetty 13.7.2015 | ||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Naarjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012"> | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Naarjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012"> | ||
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 09.34
Järvi
Nimi: Naarjärvi
Järvinumero: 24.054.1.001
Vesistöalue: Naarjärvenojan valuma-alue (24.054)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 211,04 ha
Syvyys: 4,87 m
Keskisyvyys: 2,93 m
Tilavuus: 6 177 680 m³0,00618 km³ <br />6 177 680 000 l <br />
Rantaviiva: 15,44 km15 440 m <br />
Korkeustaso: 46,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Naarjärvi sijaitsee Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueella Varsinais-Suomen maakunnassa. Sen ala on 2,1 km². Vesistönsä järvien pinta-alatilastossa se on vasta viidentenä – onhan kyseessä maakunnan ainoa järvirikas vesistö, jossa on 199 järveä.
Naarjärven keskisyvyys on 2,8 metriä ja suurin syvyys vajaat viisi metriä. Järvi on pitkään ollut säännöstelty.
Valuma-alue on hyvin pieni, järvi mukaan lukien vain 8,8 km². Järvi laskee Naarjärvenojan kautta Aaljokeen.
Nykytila ja suojelu
Naarjärvi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuonna 2013 määritelty erinomaiseksi. Järven ravinnepitoisuudet ja planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus ovat olleet pieniä Isosaaren havaintopaikassa. Pitkällä aikavälillä kesäiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas talviarvot ovat hieman nousseet. Talviset typpipitoisuudet ovat pienentyneet.
Pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä ja talvisinkin vähintään tyydyttävä. Pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt jonkin verran hapen vajausta talvisin.
Naarjärven humuspitoisuus on vaihdellut etenkin väriluvun perusteella, mutta kemiallinen hapenkulutus on hieman kasvanut pitkällä aikavälillä. Veden sameus on lisääntynyt hieman kesällä, vesi on ollut talvisin selvästi kirkkaampaa. Näkösyvyys on vaihdellut noin 2-4 metrin välillä. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvella selvästi pienempi kuin kesällä, jolloin planktonlevätuotanto kohottaa pH-arvoja. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut 1970-luvulta lähtien, ja on nykyisin pieni.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013
Päivitetty 13.7.2015
- Naarjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
