Ero sivun ”Vihtijärvi (82.056.1.004)” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Vihtijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on | + | Vihtijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on vuonna 2012 määritelty erinomaiseksi. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut melko suuresti samoin kuin kokonaistyppipitoisuuskin, joka on ollut hyvin korkea talvisin. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on laskenut 1990-luvulta alkaen aiempaa alemmalle tasolle. |
| − | Happipitoisuus on kesällä ollut pintavedessä hyvä, mutta myös runsaaseen planktonlevätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä on havaittu. Pohjanläheisessä vedessä on aiemmin esiintynyt voimakasta hapen vajausta sekä kesällä että talvella, mutta kesän happitilanne on parantunut. | + | Happipitoisuus on kesällä ollut pintavedessä hyvä, mutta myös runsaaseen planktonlevätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä on havaittu. Pohjanläheisessä vedessä on aiemmin esiintynyt voimakasta hapen vajausta sekä kesällä että talvella, mutta kesän happitilanne on parantunut 1990-luvulta lähtien. |
Järven humuspitoisuus on ollut kesäisin kohtalainen, mutta talvisin selvästi vaihtelevampi ja voimakkaampi. Sameus on ollut myös talvella paljon voimakkaampaa kuin kesällä. Näkösyvyys on vaihdellut melko paljon ja ollut tavallisesti 0,5- 1,5 metrin suuruusluokkaa. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on kesällä suurempi kuin talvella pääasiassa planktonlevätuotannon seurauksena. Talviarvot ovat mittausten perusteella nousseet. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut melko paljon ja ollut hieman kohollaan. | Järven humuspitoisuus on ollut kesäisin kohtalainen, mutta talvisin selvästi vaihtelevampi ja voimakkaampi. Sameus on ollut myös talvella paljon voimakkaampaa kuin kesällä. Näkösyvyys on vaihdellut melko paljon ja ollut tavallisesti 0,5- 1,5 metrin suuruusluokkaa. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on kesällä suurempi kuin talvella pääasiassa planktonlevätuotannon seurauksena. Talviarvot ovat mittausten perusteella nousseet. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut melko paljon ja ollut hieman kohollaan. | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013 | ||
| + | |||
| + | Päivitetty 13.7.2015 | ||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Vihtijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013"> | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Vihtijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013"> | ||
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 12.19
Järvi
Nimi: Vihtijärvi
Järvinumero: 82.056.1.004
Vesistöalue: Puttanjoen valuma-alue (82.056)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Perustiedot
Pinta-ala: 62,82 ha
Syvyys: 6,4 m
Keskisyvyys: 2,55 m
Tilavuus: 1 600 000 m³0,0016 km³ <br />1 600 000 000 l <br />
Rantaviiva: 4,36 km4 360 m <br />
Korkeustaso: 9,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vehmaa (kunta)
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Vihtijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on vuonna 2012 määritelty erinomaiseksi. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut melko suuresti samoin kuin kokonaistyppipitoisuuskin, joka on ollut hyvin korkea talvisin. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on laskenut 1990-luvulta alkaen aiempaa alemmalle tasolle.
Happipitoisuus on kesällä ollut pintavedessä hyvä, mutta myös runsaaseen planktonlevätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä on havaittu. Pohjanläheisessä vedessä on aiemmin esiintynyt voimakasta hapen vajausta sekä kesällä että talvella, mutta kesän happitilanne on parantunut 1990-luvulta lähtien.
Järven humuspitoisuus on ollut kesäisin kohtalainen, mutta talvisin selvästi vaihtelevampi ja voimakkaampi. Sameus on ollut myös talvella paljon voimakkaampaa kuin kesällä. Näkösyvyys on vaihdellut melko paljon ja ollut tavallisesti 0,5- 1,5 metrin suuruusluokkaa. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on kesällä suurempi kuin talvella pääasiassa planktonlevätuotannon seurauksena. Talviarvot ovat mittausten perusteella nousseet. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut melko paljon ja ollut hieman kohollaan.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013
Päivitetty 13.7.2015
- Vihtijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
