Ylisjärvi (24.043.1.001)

3 645 040 m³ <br />0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />

9 100 m <br />

Ylisjärvi on melko iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ylisjärvi
Järvinumero: 24.043.1.001
Vesistöalue: Ylisjärven alue (24.043)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Perustiedot

Pinta-ala: 175,19 ha
Syvyys: 4,27 m
Keskisyvyys: 2,08 m
Tilavuus: 3 645 040 m³0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />
Rantaviiva: 9,1 km9 100 m <br />
Korkeustaso: 23,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.

Nykytila ja suojelu

Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on vuonna 2013 määritelty välttäväksi. Veden laatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuret. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Järven ravinnepitoisuudessa on kuitenkin ollut havaittavissa lievää laskua 2010-luvulla. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain erittäin suuria, mutta ne ovat pienentyneet huomattavasti vuodesta 2005 lähtien.

Pintavedessä on ollut havaittu voimakastakin hapen ylikyllästystä kesällä, mikä liittyy järven voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Hapen ylikyllästystä on esiintynyt kesäisin jopa pohjanläheisessä vedessä. Siinä on kuitenkin ollut havaittavissa laskua 2000-luvulla. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt tyydyttävänä ajoittaisia happivajauksia lukuun ottamatta. Talvisin hapenpuute on ollut pohjassa voimakasta ja se on ajoittain loppunut kokonaan.

Järven vesi on hyvin humuspitoista, ja sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen se on laskenut 1980-luvun alun tasolle. Näkösyvyys on vastaavasti parantunut etenkin kesällä, mutta on yhä alle metrin. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut ja ollut hieman kohollaan, mutta selvää muutossuuntaa ei ole osoitettavissa.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013

Päivitetty 13.7.2015

• Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
• 

• 

• 

• 

• 

• 

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.

Järven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.

Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.

Vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.

Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs . Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.