Kiimasjärvi (14.612.1.001)

14 587 300 m³ <br />0,0146 km³ <br />14 587 300 000 l <br />

23 900 m <br />

Kiimasjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kiimasjärvi
Järvinumero: 14.612.1.001
Vesistöalue: Kiimasjärven alue (14.612)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 362,53 ha
Syvyys: 19,5 m
Keskisyvyys: 4,02 m
Tilavuus: 14 587 300 m³0,0146 km³ <br />14 587 300 000 l <br />
Rantaviiva: 23,9 km23 900 m <br />
Korkeustaso: 106,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Äänekoski
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kiimasjärvi sijaitsee Äänekoskella, Keski-Suomessa. Järveä säännöstellään Vattenfall Oy:n omistaman Hietamankosken voimalaitoksen tarpeisiin: laitoksen vuositeho on noin 26GWh. Kiimasjärvi on yhteydessä Summasjärveen, joka edelleen yhdistyy Saarijärveen Leuhunkosken voimalaitoksen kautta. Osa Kiimasjärven vedestä tulee Pyhäjärvestä, jota säännöstellään Parantalankosken voimalaitoksen avulla.

Tarut ja tositarinat

Vattenfall lähti syksyllä 2014 mukaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa kalatiet Hietaman- ja Leuhunkosken yhteyteen. Näin voitaisiin mahdollistaa järvitaimenen pääsy kutemaan aivan Saarijärven reitin latvavesiin asti. Sähköyhtiön panostus on merkittävä panostus alueen luonnonsuojeluun. Osa rahoituksesta tulee EU:n komission kautta, ja päätös rahoituksesta tulee kesällä 2015. Myönteinen päätös käynnistäisi rakennustyöt aikaisintaan lokakuussa 2015. Kalatiet eivät yksinään riitä, vaan vedenlaadun hyvän tilan eteen on tehtävä jatkuvasti töitä sekä sopivia sorapohjia jouduttaneen rakentamaan, jotta järvitaimenen kuteminen onnistuisi.

Aiheesta muualla

Keskisuomalaisen artikkeli kalateiden rakentamisesta Hietaman- ja Leuhunkoskeen: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-reitti-aukeamassa-jarvitaimenelle-vattenfallin-panos-ratkaisi/1912859